Profile
Blog
Photos
Videos
Perth
15. - 20.12.2009
Tiistaina sitten saavuimme länsirannikolle Perthiin lentäen. Lentomatkakin oli sitten hieman haastavampi, sillä Heidillähän oli kova flunssa, kun lähdimme Sydneystä ja tietysti laskuvaihe hirvitti jo valmiiksi. Niinhän siinä kävi, että Heidi joutui pyytämään apua stuertilta, joka hämmästeli ja ällisteli Heidin pyytäessä Mikki Hiiri korvia (tyhjiin laseihin laitetaan kosteat paperit ja lasit sitten korville)J. Stuertti ei meinannut millään uskoa korviaan, mutta toi kiltisti muovimukit papereineen. Siinähän oli sitten hämmästeltävää koko lentokoneelle, kun tuijottivat Heidiä ihmeissään! Mutta kannatti pyytää Mikki Hiiren korvat, sillä auttoipa heti. Kentältä astuessamme ulos tuntui kuinka kuumuus paahtoi ihan erillä tavalla kuin Sydneyssä! J Saavuimme suoraan Ascotiin, pieni paikka täynnä hevostiloja (omakotitaloaluetta, jossa takapihojen uumenista löytyi enemmän tai vähemmän hevosia), lähellä Perthiä. Kyllä oli tässäkin suomitytöille ihmeteltävää, ihan kuin uusi maailma! Neuvoteltuamme vuokrasta muutimmet kolmikerroksiseen täysin uuteen rivitalohuoneistoon, jossa oli ihana allasosasto. J Meitä asuu täällä neljä henkilöa.
Vaikka kuinka kauaksi mailman äärin sitä on pohjosen tytöt lähteneet, yksi asia ei näytä muuttuvan koskaan. Ainakin Kemissä se on aina ollut näin ja niin se on täälläkin: se on raha mikä haisee J Töihin lompsis siis, hopihopi heti seuraavana aamuna. Käytiin hakeen vähän tallivaatetta että on hepoille silmäniloa ja lannanluonti onnistuu jo kuin vanhalta tekijältä. Heiniä on opittu myös antamaan ja lääkityskin hepoille onnistunut vaivatta. No muutama totuuden sana tähän kohtaan. Nämä hepat täällä ovat laukkahevosia. Siis nuoria 2-4 vuotiaita kuumia kilpureita. Eivät tytöt siis osanneet varautua ollenkaan mitä tuleman piti vaikka kuinka koitettiin tsempata isolla kädellä. Arkuus iski ensimmäisen päivän jälkeen kun Heidi sai tehtäväkseen taluttaa vuosikasta oripoikaa laitumella. "Vauvaa" siis totuteltiin päitsiin ja taluttamiseen ja niinhän se meni että tais poju viedä Heidiä eikä toisin pain. Noh, riimu pysyi kädessä eikä polle karannut, mutta kyllä se tahtojen taisto oli että sitä säikähtänyttä pikku poloista uskalsi mennä silitteleen ja rauhoitteleen. Harjanvarsi olisi ollut sopivampi etäisyys ;) Sillä välin Jossu totutti tammaponia kuolaimiin ja rolleriin (semmoinen vyöhärpäke jolla totutetaan heppaa satulavyöhön). Ei meinannut Jossulla kantti riittää työntää peukaloa hepan suuhun joten toimitus otti aikaa. Ajankuluksi tanssittiin kaunista piruettivalssia hepan pyörittäessä Jossua oikein rytmikkäästi pitkin laidunta. Onneksi askeleet menivät soinnikkaasti yhteen eikä varpaat jääneet jämerämmän tanssikengän alle.
Opettajan suuren kärsivällisyyden ja maltillisuuden aikaansaannoksella olemme nyt kuitenkin kasanneet itsemme ja tehneet aamutallit alkaen 04:30 ja ensi vkosta teemme vielä iltatallitkin. Siis autamme ruokinnassa ja annamme raikkaan veden, putsaamme pollejen kotipesät ja pidämme niitä aloillaan tarvittaessa jne. Satulointia ja suitsien laittamista ollaan harjoiteltu vanhalla kiltillä tammalla, joka tulee jatkamaan meidän harjoituskappaleena. Koitamme vielä tsempata lisää jotta saisimme lisää töitä ja matkakassaan kahisevaa.
Niin, siis aamuherätykset ja kuumuus (täällä on noin 38 astetta lämmintä) ovat tietenkin vaikuttaneet hieman vireystasoon, joten valitettavasti vielä ei olla keretty Sydneyn temmolla kiertään nähtävyyksiä. Kaupassa käynti on vaatinut jo tiukan plänin taukojen ja juomapysähdysten suunnittelujen kanssa. Keskustassa käytiin hankkimassa nettiyhteys kuntoon ja päivittelemässä kuumuutta. Vähän kuin saunassa olisi aamusta iltaan J Onneksi on tuo oma allas, muuten ois tytsit ihan hukassa! Ps. Ja mäkkärin pehmikset maksaa vain 0,50 AUD….
- comments