Sataa sataa ropisee, pilipilipom... Tanaan taas saatiin harrastaa extrememopoilua matkalla hotellilta ihmisten ilmoille, kun sade oli tehnyt tiesta mutavellia. No, otettiin sekin hienona kokemuksena, ja hyvin paastiin perille. Valilla mun piti hypata kavelymieheksi, etta Miika paasi mopolla mutavellimaesta ylos. Kylilta hommattiin lauttaliput Ko Taolle, ja tunnin karsimyksen jalkeen Ko Taolla meita oli vastaanottamassa kunnon sademyrakka (siis mulla vaivas merisairaus, Miikasta oli vaan ihan hauskaa ku valilla otti mahanpohjasta). Pienen ketutuksen turvin etsittiin nopeasti majoitus ja vaihdettiin kuivemmat kamppeet paalle. Sitten olo tuntui jo paljon paremmalta, ja parani entisestaan ku aurinko alkoi paistelemaan. Oikein kivalta saarelta vaikuttaa tama Ko Tao tahan mennessa. Istuskeltiin ilta tuossa rannalla jossain kuppilassa ja saateltiin aurinko unten maille. Toivotaan, etta han huomenna suvaitsee tulla taas esiin, eika nuku pahasti pommiin. Taallapain maailmaa huomaa, etta miehia ja naisia kohdellaan vahan eri tavoin, seka hyvassa etta pahassa. Tanaan sain taas kokea sen hyvan puolen, kun tultiin lava-auton kyytissa vesisateessa hotellille, niin kyselematta sen enempaa minut istutettiin etupenkille istumaan, kun taas Miika kastui lapimaraksi auton lavalla rinkkojen kans. Ei tarvinnut kertaakaan kantaa omaa rinkkaakaan, kun heti sen joku nappas siita (Miika tietenki kantoi omansa). Sateenvarjojakin hotellilla loytyi vain yksi, eika tietenkaan kahta sanaa siita kenelle se ojennettiin. Ehka huomenna vuokrataan joku kulkupeli ja lahetaan kiertelemaan saarta ja etsimaan niita Thaimaan parhaita snorklauspaikkoja. Huomenna laitetaan lisaa kuvia jos suinkin mahdollista.