Profile
Blog
Photos
Videos
Klara
Tämä olio on musta, karvainen, satunnaisesti kuolaava, kerjäävä ja haukkuva, vahtiva, leikkisä, iloinen ja ennen kaikkea ihana. Arvaatteko, mistä on kyse? (vinkki: tsekkaa kuvat…)
Kyllä, Klara on koira! Eikä mikä tahansa koira, vaan Villa Gilan koira. Vuokranantajamme, saksalainen Peter, poimi Klaran muutama vuosi sitten kadun varrelta sen ollessa vielä pieni pentu. Klara oli huonossa kunnossa ja haavoittunut, mutta Peter hoiti sen kuntoon ja nimitti sen Villa Gilan vahtikoiran virkaan.
Nyt Klara on jo aikuinen, ja se on onnistunut valloittamaan sydämemme satakymmenenprosenttisesti. Tämä pieni kirppusäkki pelkää kuollakseen ukkosta ja hakee turvaa jaloistamme ulisten ja täristen joka kerta, kun taivas vähänkin paukkuu. Se nukkuu yöt joko terassimme edessä tai villamme sisällä, riippuen säästä. Klara on myös aina iloisena meitä vastassa, kun tulemme kotiin koulusta, kauppareissulta tai mistä tahansa. Mikäli olemme poissa useamman päivän, se kotiin palatessamme hyppii innostuksissaan melkein kattoon saakka ja heiluttaa häntäänsä niin, ettei enää tiedä, heiluttaako koira koko häntää vai häntä koko koiraa.
Klara ilmoittaa haukullaan heti, jos villamme pihalle tulee outoja ihmisiä. Mikäli tulija on joku meistä, se haukahtaa pari kertaa ja menee sitten noukkimaan maasta esimerkiksi puun lehden, puukepin, uhrilahjan tai mitä tahansa maasta irtoavaa ja kuljettaa sitä suussaan, kunnes se on saanut tarpeeksi rapsutuksia. Tämän jälkeen se unohtaa kantamuksensa olohuoneemme lattialle. Tämä on jokseenkin kummallinen tapa, se nimittäin tekee näin ainoastaan silloin, kun palaamme jostain kotiin.
Klara pitää myös Anssin kanssa jumppaamisesta, tosin Klaran käsitys jumppaamisesta eroaa hiukan Anssin käsityksestä: Anssi jumppaa ja Klara makaa lattialla vieressä :)
Jumppatuokio
Jumpan lisäksi Klara harrastaa rotta/hiirijahtia. Ennen kuin hoksasimme piilottaa leipämme ja hedelmämme kannelliseen muovirasiaan heräsimme usein yöllä rapinaan ja löysimme ruokamme puoliksi järsittyinä. Klaran ollessa sisällä näin ei kuitenkaan koskaan käynyt, sillä se piti pikkujyrsijät taatusti aisoissa: mikäli jyrsijät erehtyvät tulemaan keittiövierailulle, Klara ajaa ne erään lipaston taakse piiloon. Jyrsijöiden poistuttua Klara pysyy vielä hereillä ja valppaana ainakin puoli tuntia.
Klara pitää huolen, ettei villamme alueelle tule epämiellyttäviä vieraita. Kuka sanoo, että epämiellyttävät vieraat olisivat aina ihmisiä?!
Maanantaina vuokrasopimuksemme Villa Gilassa päättyy, ja muutamme viimeiseksi viikoksi hotelliin. Itku tässä tulee pelkästään ajatellessa, että Klara täytyy jättää tänne :( Neljän kuukauden jälkeen se ei ole enää vain Villa Gilan koira, vaan myös meidän koira. Se on meille kovin rakas, ja jos voisimme seuraavilta asukkailta jotain pyytää, toivoisimme Klaralle rapsutuksia ja rauhoittelua joka ukkosella. Pitäkää siitä huoli.
- comments
Tarja No voi, voi... Klaraparkaa... Näyttää aika suloiselta... Mitenkähän te sopeudutte itse Villan jälkeiseen elämään kuka missäkin... Kiitos vaan kaikista kivoista blogeista... nyt tämä lysti loppuu meiltäkin kohta...vai? Hyvää jatkoa kaikille teille ja mukavia päiviä Balin jälkeiseen elämään...
Äiti Vaikka ei olla nähty itse Klaraa kuin vain kuvissa, niin meilläkin on täällä sydän sykkyrällä miettiessämme, miten ikävä teillä Klaraa tulee ja miten olette siitä huolissanne. Ja varsinkin, että miten ikävä Klaran tulee teitä. Mutta ihanaa on saada teidät kotiin. Ja täällä kotona odottaa Saku-vanhus teitä rapsuttamaan... :)))
Ansku Eniten surettaa se, että miten pitkään Klaralta menee tajuta, ettei enää tullakaan takaisin :(
Henna Heippa!! Sattumoisin eksyin blogiisi. me ollaan tulossa sinne balille ens viikolla. Tää teijän bungalowi näyttää niin kivalta, että missähän päin Balia se mahta sijaita. Onko esim Kutalle tai Legianille pitkästi? Onko se ollut kallis? Hauskaa loppureissua!
Balille Onko tuhkaa ilmatilassa kun lennot on perutta?
Roosa No nyt sit alko itkettää helvetti...
Ansku Hyvä ny Roosa. Kerjäsit sitä, kun tätä aloit lukemaan!