WOOW!

Vihdoin!! Laiskuus, koulu ja kiireet on pakottanut priorisoimaan tekemisiä ja yhteydenpito + blogi on vähän jäänyt. Pahoittelut siitä näin heti alkuun, yritetään tehdä parannus..

Jep, mut asiaan. Kaikenlaista on tapahtunut mut alotan nyt vaikka lomastamme. Eli pistäydyttiin tossa Indonesian Sumatralla. Alunperin meidän piti mennä Bruneihin ja Mount Kinabalu valoittamaan, mutta kalliiden lentojen takia hylkäsimme suunnitelmat ja siirsimme reissun myöhempään. Johonkin oli kuitenkin lähdettävä ja teimme nopean päätöksen lähteä Indonesian Sumatralle Lake Toballe jota Madventuresissa oli kehuttu.

Matka alkoi aikaisin aamulla junalla KL Sentralista kohti Port Klangia, joka on satamakaupunki länsirannikolla. Klangissa piti olla lauttaliput varattuna ja matkan oli tarkoitus jatkua aamunlautalla kohti Indonesian Dumaita. No rantaan päästyämme, alkoi homma haukata kuraa. Lauttalippuja ei ollut varattuna, ja lautta oli täynnä. No pienen taistelun jälkeen lauttaliput saatiin, mutta eri kaupungista klo 1500 lähtevästä lautasta. Vaihtoehtoja ei ollut ja tyydyimme ratkaisuun, eli parilla eri linja-autolla + taksilla kaupunkiin nimeltä Melaka. Pääsimme Melakaan noin klo 1300 ja aloimme selvittää lauttalippuja. Liput saatiin ja meitä informoitiin tulemaan viimeistään 1430 rantaan lähtöselvitystä varten. Homma vaikutti toimivan ja painelimme syömään keskustaan.

Klo 1430 olimme täsmällisesti rannassa mahat täynnä ja valmiit lähtöön. Kas kummaa lauttaa ei kuitenkaan kuulunut ja menimme selvittelemään tilannetta. Homma alkoi taas vaikuttaa heikolta. Saimme kuulla että matka Indonesian Dumaista johon lautta menee kestää noin 4h Lake Toballe, ja siellä tarvitsee vielä toisen lautan jos haluaa TukTukin saarelle. No päätimme että varaamme lennot paluumatkaa varten, jotta ei tarvitse paluumatkalla kärsiä. Lennot saatiin varattua lähellä olevan toimiston koneelta ja lautan odottelu jatkui.. Lautta oli hieman "on the way" ja lopullinen lähtö tapahtui noin klo 1800. Lauttamatka oli mukava, polttoöljyä oli lattialla ja muslimien karaokevideot pyöri (HIRVEÄÄ) Taisimme kaikki kuitenki saada nukuttua jotenkin muutaman tunnin, ja fiilikset perillä Dumaissa oli jo paremmat.

Dumain terminaalissa viisumisäätö onnistui helposti ja pääsimme terminaalista ulos noin klo 2100. No niin, matkaa oli tehty siis päivä ja olimme päässeet Dumaihin. Ei hyvä. Kun astuimme ulos terminaalista meidän kimppuun lähes hyökättiin. Kymmenet riksa, taksi, pikkubussi ym. yrittäjät halusivat kovasti meidän rahat ja terminaalin pihan läpi pääsy osoittautui todella ahdistavaksi. Siitä kuitenkin selvittiin nopeilla askelilla ja löydettiin keskusta. Kaupunki oli täysin sekaisin. Raketteja lenteli, tuhansia ihmisiä ajeli töötit pohjassa ympäri katuja skoottereillaan välillä kaatuen. Tilanne oli täysin kaaos. Ei ainoatakaan länsimaalaista, eikä englannin kielen taitoa oikeastaan kenelläkään. Kavereita oli kuitenkin paljon, kaikki halusivat auttaa(huijata) jotenkin. Usean tunnin taistelun jälkeen meille selvisi että Hari Raya loman takia kaupunki on sekaisin ja mitään kyytimahdollisuuksia kohti Lake Tobaa ei ole ennen aamua. Päätimme siis napata yöpaikan ja yrittää aamulla uudestaan. Ainiin käytiin ennen nukkumaan menoa syömässä KFC:n piraatti versiossa CFC:ssä. Todella huvittava kopio pikaruokaravintolasta.

Seuraavana aamulla heräsimme ajoissa ja lähdimme linja-autoasemalle. Taksia ei aamullakaan löytynyt, mutta onneksi kiltti setä, joka sanoi olevansa Jasser Arafat, Phil Collinsin veli heitti meidät avolavallaan asemalle. Bussi kyytiä ei saatu järjestettyä, mutta minibussi saatiin reilulla miljoonalla rupialla ja matka kohti Parapatia alkoi. Fiilikset olivat hyvät vaikka meille oli kerrottu matkan kestävänkin noin 8h. No matka taittui ja meno oli ihan hauska. Vain meidän porukka (7hlö) + kaksi kuskia ja surkeaa Indonesialaista teknoa täysillä. Kaikki meni hyvin kunnes yhtäkkiä aloimme kerätä lisää porukkaa mukaan. Auto oli yhtäkkiä täynnä ihmisiä (12hlö) ja tunnelma alkoi olla tukala. No seuraavaksi hajosi rengas. Auto sivuun ja vararengasta alle. Aikaa kului ja matka ei edistnyt. Renkaan vaihdon jälkeen mentiin paikkauttamaan puhjennut rengas... Yli tunti paikallisen hökkelin pihalla ihmettelyä ja taas matka jatkui.. muutaman tunnin ajon jälkeen otimme vielä 3 henkisen perheen kyytiin autoon jossa oli siis jo kaikki 12 paikkaa täynnä. No tilaa oli entistä vähemmän ja hermot alkoivat olla aika loppu.. tiivistetysti loppumatkasta voi kertoa että aikaa Parapattiin meni lopulta noin 14h ja hintakin nousi parin tunnin tappelusta huolimatta vielä 500 000 rupialla. Liikenne oli täyttä kaaosta koko matkan. Pelko, paniikki, kuuma, kovameteli, pimeys, tupakansavu, pumppuhaulikot ym. tekivät matkasta melko unhotumattoman + ilouutiset Suomesta että veneellä on käynyt varkaita. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja ehdittiin tuurilla viimeiseen lauttaan joka vei meidät Parapatista TukTukin kylään Lake Toballe.

Lake Toba oli mahtava. Todella kaunis, alkukantainen ja rauhallinen kyläyhteisö vulkaanisten vuorten keskellä. Ihmiset oli ystävällisiä ja hintataso oli edullinen. Nautimme kahdesta päivstämme TukTukissa todella paljon. Ekan päivän ajelimme moottoripyörillä ympäri saarta ja katsoimme muutamat nähtävyydet. Paikalliset olivat hyvin innoissamme meistä ja valokuvia otettiin puolin ja toisin. Toisen päivän vietimme veneretkellä, joka vei meidät vesiputouksille ja palmuviinin alkulähteille. Aurinko paistoi ja kivaa oli. Muistot karmeasta alkumatkasta alkoi pikkuhiljaa unohtua ja Lake Tobasta jäi hyvä maku kaikille.

Paluumatka oli helppo koska lennot lähtivät 5 tunnin matkan päässä olevasta Medanista. Lento kesti alle tunnin ja kotona KL:ssä oltiin launtaina noin kasin aikaa.

Jep, eli sellanen oli Indonesia. Toba oli kiva, muu osa Sumatraa ei. Matka oli kuitenki hyvin kasvattava ja opettavainen, joten kai sitä voi sanoa onnistuneeksi.

Viime viikko oli tosi kiireinen koulun takia. Joka päivä aamusta iltaan koulua + paljon tehtäviä ja torstaina vielä tentti. Kaikki saatin kuitenkin tehtyä ja tenttikin meni ok, joten nyt taitaa olla jo 12 opintopistettä kasassa

Muuta ihmeellistä ei tässä varmaan ookkaan tapahtunut. Eilen järjestettiin bileet meillä ja lähes kaikki opiskelukaverit oli paikalla. Meininki oli hyvä. Nyt tänään ois tarkotus mennä syömään pihviä ja illalla pyörimään yö eläintarhaan.. Tämän hetkinen kurssimme koulussa on todella mielenkiintoinen. Kurssi on Cross Cultural management ja Argentiinalainen opettajamme on ehkä paras luennoitsija mitä olen tavannut. Ensi viikolla menemme yritysvieraillulle ja tiistai illalla kiinalaiselle illalliselle opettelemaan kiinalaisia tapoja. Käytös illallisella arvioidaan ja se tulee osaksi arvosanaa

Joo mut eikai tässä muuta. Mä taidan lähteä ostamaan Subwaystä patonkia ja sen jälkeen lähteä monoraililla keskustaan ostamaan lippuja ensi sunnuntain MotoGP tapahtumaan, joka on tarkotus käydä vilasemassa ennen lentoja Balille. Sepangin rata on sopivasti lähellä lentokenttää ja lentomme lähtee 1900 joten reput selässä kisoihin. Paikallinen kaverimme Nanie, Juho ja Jaakko on siis kanssa kuvioissa ensi viikonloppuna.

Palataan taas, toivottavasti vähän nopeemmin ku viimeks!

Kuvat on muuten vähän epämäärisessä järjestyksessä.. tekstikin on mitä on.. koittakaa saada selvää

- samuli