Maanantaiyönä myöhään saavuimme takaisin Lusakaan. Zanzibar-viikko oli todella ihana, rentouttava ja muistorikas. Tämä loma tuli todella tarpeeseen. Vaikka jouduimme ostamaan uudet lentoliput takaisin Lusakaan ja emme ehkä ikinä saa rahojamme takaisin, oli matka sen arvoinen. Lentojen kanssa säätäminen oli tosin todella turhauttavaa ja aikaa vievää. Onneksi se on ohi nyt! Ja ehkä tästäkin jotain opimme.

Viimeiset kaksi päivää vierähtivät todella nopeasti. Tiistaipäivä meni Zambezi airlinesin toimistolla. Janitalla oli onneksi (kerrankin elämässään J) "suhteita" Zambezin markkinointipäällikköön ja hän lupasi tehdä kaikkensa meidän puolesta eikä meidän tarvinnut odottaa tunkkaisessa toimistossa, vaan menimme muualle odottelemaan päätöstä lentojen korvauksesta. Valpu ei luottanut kehenkään Zambezi airlinesin työntekijään. Päivän loputtua tuloksena oli se, että matkatoimiston tehtävänä on korvata meille lennot, sillä sinne liput maksoimme. Mutta matkatoimisto on laittanut rahat eteenpäin Zambezille, joten heillä ei ole meille mitään annettavaa… Matkatoimistossa Valpulla oli ekaa kertaa sellainen fiilis, että nyt puhutaan totta, sillä matkatoimiston esimies sanoi, että on hyvin epätodennäköistä saada rahoja ikinä takaisin. Meidän nimet laitettiin siis listan jatkeeksi ja saamme rahamme takaisin, jos Zambezi ne joskus maksaa. Janita silti luottaa Mr. Georgeen. Hän on ollut niin uskomattoman ystävällinen ja auttavainen. Jos ei rahoja näy muutaman viikon kuluttua, niin J ottaa varmasti yhteyttä Mr. Georgeen ja kysyy, mikä on homman nimi?!

Keskiviikkoaamupäivä meni pakkaillessa ja koululla käydessä viimeisiä papereita ja allekirjoituksia hakiessa. Vierailimme Kabwata klinikalla, jossa työskentelimme alkuvaihdosta. Veimme rempseille kätilöille loput käsidesimme ja raskauskiekot ja he olivat iloisia. Viimeinen nsima-kana-rape-aterian tuli nautittua "keltaisessa-vakkari-ruokapaikassamme". Nsima oli aivan ihanaa ja sitä tulemme kaipaamaan erittäin paljon. Jos sitä saa Suomesta, niin pistäkää viestiä tulemaan!! J

Keskiviikkoillan perus-dinner muuttui nyt popcorn ja läksiäisillaksi. Kutsuimme lähimmät ystävämme viettämään meidän kanssamme viimeistä iltaa. Valpu halusi sanoa muutaman sanan J:n + V:n puolesta ja siitähän paikalliset innostuivatkin ja jokainen vuorollaan halusi jotain sanoa. Lopputuloksena oli Valpun kyynelkanavien aukaiseminen eikä loppua näkynyt. Ollaan saatu matkamme aikana kyllä tosi tärkeitä, erilaisia ja ihania ystäviä. Myös Suomi-tytöt Mia ja Liina olivat aivan ihania, he tekivät arkemme Sambiassa rikkaammaksi. Heitä tulee ikävä. Kaikki ihmiset ovat olleet erittäin sydämellisiä ja saimme heiltä lämpimiä sanoja. Ilta oli mukava, nautimme ystäviemme seurasta ja jännitimme tulevaa kotimatkaa.

Aamulla Lusakassa satoi kaatamalla. Jaahas, taitaa olla tyttöjen aika lähteä kotiin. Tulimme kokemaan aurinkoisen Afrikan emmekä sadekautta, ja sen me saimmekin. Blogia kirjoitetaan tällä hetkellä lentokoneessa Lilongwen kentällä. Koneessa istumapaikat ovat Pikku G=J ja Iso H=V. 23 tunnin matka Suomeen on alkanut. Kotiintulo jännittää jopa stressaa hieman. Elämä on täällä vain todella erilaista. Tämä on siis viimeinen blogikirjoituksemme. Haluamme kiittää kanssamatkustajia tästä ajasta. Toivottavasti penkit olivat mukavat eikä turvavyö kiristänyt.

Olemme molemmat erittäin tyytyväisiä kolmen kuukauden matkaamme. Saimme sen, mitä lähdimme etsimään ja jopa hurjasti enemmän. Palaamme molemmat ehdottomasti uudestaan Afrikkaan, oli se sitten Sambiaan tai johonkin muuhun maahan.

Pian nähdään kaikki rakkaat!

Yhteenveto

Janita:

- Parempi ja kokemusrikkaampi kokemus, mitä osasin odottaa. En jättäisi kokemusta pois ikinä.

- Sambiassa ihmiset uskomattoman vieraanvaraisia ja ystävällisiä.

- Luonto on aivan uskomaton, se varmasti monet ihmiset saa pauloihin.

- Työskentely sairaalassa mukavaa, tosin välillä äärimmäisen tylsää. Kokemusta kertyi valtavasti.

- Rakastan puita ja niitä on aivan uskomattomia nähnyt.

- Tansania oli ihana ja samoin Zanzibar.

- Nsimaa jään kaipaamaan aivan valtavasti.

- Kaikki oli kivaa, ainakin melkein! J

Valpu:

- Parasta ikinä, uinti delfiinien kanssa!! (Mr. Hans: "You swim like a dolphine")

- Opin pesemään tukan jääkylmässä vedessä, laittamaan pilarit ilman peiliä ja ajamaan kaikki ihokarmat pois epilaattorilla

- Rikoin tällä matkalla kameran lisäksi sydämeni, josta jää isoja paloja Sambiaan

- Tämä matka yllätti täysin, opin ja sain niin paljon uutta

- Lempipuu: Baobao tree (ylösalaisin puu)

- Eka kerta Afrikassa ja takana Sambia, Malawi sekä pieni osa Tansaniaa (Zanzibar,)ei paha!

- Lähden täältä aravakatseisempana nuorena naisena ilman iPodia.

- Tämä luonto, kulttuuri ja ihmiset ei unohdu ikinä!

Yhteisesti kiitos kaikille teille, jotka teitte tämän matkan meille mahdolliseksi.

Zikomo maningi, Asante sana, Kiitos paljon. This was "our Africa".

<3 J+V