Profile
Blog
Photos
Videos
Heipsis ja terveisia Uudesta Seelannista. Nyt ollaan vihdoinkin koneen aaressa ja ehditaan paivittaa blogia. Tosin vahan tiivistaen, ettei mene yohon asti. Lennettiin Uuteen-Seelantiin Sydneysta, jossa vietettiin pari paivaa kaupunkia kierrellen ja nauttien hyvasta seurasta (Kiitos Henna!). Sielta tosiaan lennettiin Christchurhc:iin, jossa meita odotti mmeidan Uuden Seelannin matkakumppani Spaceship Atmos. Spaceship on toyota tilaauto, jossa on parisanky, minijaakaappi, kaasuliesi ja dvd soitin. Siis kaikki mita pieni ihminen voi tarvita. Ollaan siis nyt asuttu ja ajettu autossa 3900km verran.
Christchurhista jatkettiin matkaa Akaroaan, jossa paasimme uimaan maailman pienimman ja harvinaisimman delffiinin, Hectorin delffiinin, kanssa. Uinti ei ehka ollut ihan sita mita voisi kuvitella kun ui delffiinien kanssa. Saaralla oli ainakin mielessa lammin ja kirkas turkoosi vesi. Vesi oli 12asteista ja meilla ol paalla 5mm markapuvut. Kylmyyden kuitenkin unohti samantien kun delffiinit tulivat uimaan. Delffiinit tykkasivat erityisesti siita kun taputti kahta kivea veden alla toisiinsa (siita lahtee kiva aani) ja siita kun pyorittiin vedessa ympari delffiinien tahdissa. Delffiineja piti viihdyttaa jotta ne jaksavat leikkia ihmisten kanssa. Delffiinit olivat taysin luonnollisissa oloissa ja toisinaan niita ei jaksa kiinnostaa ihmiset, joten olimme tosi onnekkaita, kun delffiinit olivat leikkisalla tuulella.
Akaroasta lahdimme ajamaan kohti Tekapo jarvea, joka on muodostunut jaatikon sulaessa. Jarvi oli upean varinen ja lumihuippuiset vuoret taustalla kruunasivat nakyman. Tekapo jarvelta jatkoimme matkaa kohti itarannikkoa ihalemaan Uuden-Seelannin elaimia. Itarannikolla naimme paljon siileja eli hylkeita ja merileijonia. Pari tuntia ennen auringonlaskua menimme katsomaan jos olisimme onnekkaita ja nakisimme pingviineja, jotka tahan aikaan tekevat vahdinvaihtoa (eli tulevat meresta pesaan ja toisinpain). Naimme kaksi pingua. Toinen tuli rantaan ja toinen meni veteen. Hassuja ja sopoja otuksia.
Itarannikolta jatkettiin matkaa kohti Milford Sound vuonoa. Siella teimme upean risteilyn vuonojen valissa ja naimme upeita vesiputouksia. Kuvat kertovat tasta retkesta huomattavasti enemman kuin sanat.
Milford soundin jalkeen suuntasimme Queenstowniin. Queenstownissa nautimme alppikylatunnelmasta ja karkasimme kylmaa ilmaa viininmaistelu baariin, jossa maisteltiin vahan juustoja ja viineja. Saimme vahan alkumakua Malboroughn alueen viineihin, joihin paasimme tutustumaan lahemmin myohemmin. Muutaman rentouttvan paivan jalkeen suuntasimme nokan kohti Fox ja Franz Josef jaatikoita. Meidan oli tarkoitus tehda kavely fox-jaatikolla, mutta paatimme sittenkin siirtya franz josef-jaatikolle ja tehda kavely siella. Kaikki aamupaivakavelyt oli kuitenkin buukattu ja "jouduimme" ihalemaan jaatikoita helikopterin kyydista. Aika siistia. Saatiin viela 10minuuttia ylimaaraista aikaa helikopterissa, kun yksi pariskunta meidan hkopterista oli varannut puolen tunnin ajelun. Talla matkalla meidan tavoite on ollut tehda asioita, joita emme ole aikaisemmin tehnyt ja nyt helikopteriajelun voi tikata pois siita listasta ;) Jaatikoilta suuntasimme kohti Hamners Springseja, Mineraalialtailta, jossa rentouduimme loppuillan. Unohdimme ottaa meidan hopeiset sormukset pois ennen altaisiin menoa ja ne muistuttivat enemman kuparisormuksia altaissa lillumisen jalkeen. Onneksi vari on jo palautunut normaaliksi.
Mineraalialtailta matka jatkui kohti Kaikoura, jossa seuraavana paivana menimme valasristeilylle. Malttamattomana odottelimme valaan nayttaytymista ja ennen pitkaan yksi valas nousikin pintaan ja paasimme ihailemaan sita. Risteilylla naimme myos delffiineja ja komeita albatrosseja. Delffiinit tykkaavat uida aalloissa ja ne hyppivat ja leikkivat veneen vierella.Kaikouran jalkeen suuntasimme Malboroughn viinitiloille masitelemaan viineja (Kiitos Noora, Teemu, Juulia ja Timo) Joppe joutui harmiksi toimimaan kuskina, mutta onneksi lahes jokaiselta tilalta paatyi pullo mukaan. Malborough erikoisuuksia on Sauvingon Blanc ja Pinot Noir rypaleet. Myos Malboroughn alueen Chardonnayt olivat erinomaisia. Tiloilla kayminen on aina aika hauskaa ja varsinkin pienemmilla tiloilla kuulee kivoja tarinoita viineista, niiden nimien tarinoista ja tilojen historiasta. Viinien maistelun jalkeen meilla oli seikkailupaiva, kun kajakoimme ja kavelimme Abel Tasman kansallispuistossa. Kajakoiminen oli erityisen hauskaa, koska hylkeet uivat ihan kajakkien vieressa ja niita paasi ihalemaan tosi lahelta. Abel Tasman on tunnettu upeasta turkoosista vedesta ja valkoisesta hiekasta. Abel Tasmanin jalkeen hyvastelimme Etela-Saaren ja suuntasimme kohti Pohjois-saarta ja uusia seikkailuja, joista yritamme kirjoittaa taas pian.
- comments
Annica voi ihanaa! Mä en malta että nään kaikkii kuvia teiän reissulta! Mut miten te jaksatte tehä kokoajan jotain noin aktiivista?! Muistakaa välillä levätäkkin ja olla tekemättä mitää :) Miss you guys!