Torstai 6.11, perjantai 7.11

Enpä oikein tiedä...elilinen meni länsimaisen hapatuksen huumassa- supermarketeista ja ravintoloista löytyy kaikkea mitä toivoa saattaa (myös siideriä). Toisaalta vastapainona ovat kerjäläiset, kaupustelijat, yli-innokkaat tuk-tuk kuskit ja jatkuva tinkiminen hinnoista. Kumpi onkaan parempi; köyhä, mutta hymyilevä Laos vai Aasian Ameriika, Cambodza? Käyttövaluuttana on US dollari ja automaatista saa nostettua lisää, kun edelliset hupenevat. Paikallista rieliä käytetään oikeammin vain toreilla ja markkinoilla. Viisi viikkoa Laosissa veroittikäteisvarantoamme kaikkinensa 650€ henkeä kohden. Matkailu ei ole todellakaan kovin kallista, kun valitsee kohteen oikein. Varmaan saamme tästä eteenpäin saman rahan kulutettua viikossa.

Olemme tutustuneet lähiympäristöön Tuk-tukin takapenkillä sekä jalakaisin.Aasialaiseen mentaliteettiin ei käveleminen oikein kuulu, se on köyhyyden merkki siitä, että sinulla ei ole varaa maksaa tuk-tukista. Pol Potin hirmuvallanaika on nähtävissä täälläkin, mutta humattavasti pienemmässä mittakaavassa kun Phnom Penhissä.Olemme myös jääneet hiukan loukkoon tänne Siem Reapiin. Tarkoituksemme oli lähteä meren äärelle ensi keskiviikkona, mutta pääkaupungissa on suuri vesi- festivaali ja suorat liikenneyhteydet ovat poikki ensiviikon. Katsotaan mihin ratkaisuun päädymme. Elämä täällä on helppoa kun kaikki puhuvat lähes sujuvaa englantia ja tarvittaessa löytyy myös luksusta. Parhaimmillaan hotellihinnoittelu alkaa 1000$ yö, joten nyt ei ole se aika kun asutaan luksushotellissa. Olemme katsastaneet lähimmän hotellin uima-altaan ja sitä saa pientä korvausta vastaan käyttää tarvittaessa. Vielä ei ole ollut tarvetta, sillä vettä tulee taivaalta päivittäin ja viilentävät sadekuurot ovat tässä helteessä paikallaan.

Pientä luksusta on kerran viikossa pyykkien vieminen pesulaan ja illalla samojen kulahtaneiden shortsien ja T-paitojen noutaminen puhtaana ja silitettynä. Valkoiset vaatteet alkavat olla jo Mekongin punaisen hiekan värjäämät, mutta huomattavasti mielummin käyttövaatteina ovat vaaleat kuin tummat vaatekerrat.

Nyt on törmäity myös uskomattomiin ihmisiin! Vietnamilaiseen ravintoloitsijaan, joka oli hetki sitten eronnut suomalaisesta miehestään ja päättänyt pistää baarin pystyyn Siem Reapiin. Hänellä oli kattava valikoima suomalaista musiikkia ja niinpä meille rakennettiin aivan oma suomi-pop-baari. Kaikki sujui hyvin kunnes saksalaiset asiakkaat saapuivat ja heillä meinasi mennä nuudelit väärään kurkkuun kun Lordi karjaisi ensimmäiset "Hard rock Hallelujat". Volyymit jouduttiin säätämään uudestaan, hiukan pienemmälle. Toinen tapaus oli vanhemman puoleinen, hampaaton maailmanmatkaaja, jonka tarinoita Borneon viidakoista ja Englannin siltojen alta kuuntelimme mielenkiinnolla, kunnes keskustelu kääntyi suomalaiseen "sotasankariin" Lauri Törniin, joka hän oli tavannut hetki sitten Rooman rautatieasemalla. Katsoimme parhaimmaksi vetäytyä takavasemmalle hyvän sään aikana.

Angkor Wat antaa vielä odottaa itseään, sillä tarkkailemme hiukan säätietoja ja odottelemme aurinkoista päivää. Toisaalta yksikään ennustus ei ole oikeastaan pitänyt paikkaansa, siis samapa tuo. Lähtö olisi kuitenkin ennen auringon nousua klo 04.30 ja paluu auringon laskun jälkeen, joten varaudumme pitkään päivään myös sadetakeilla!!