Morjes!

Siirtyminen Manilasta Palawanille ei sujunutkaan ihan ongelmitta. Ongelmitta saavuttiin checkinniin ruhtinaalliset neljä minuuttia ennen sulkeutumista, mutta myöhästyminenkää ei olisi loppupeleissä haitannut. Puerto Princessan lähistöllä nimittäin pyöri Auring-taifuuni, joka pilasi meidän menolennon. Kapteeni koetti laskeutumista pari kertaa, mutta runsaan sateen ja tuulen vuoksi palattiin takaisin Manilaan. Nälkäisinä ja janoisina yövyttiin muutama tunti lentokentällä, kunnes lähdettiin uuteen yritykseen neljältä aamulla. Tämäkin lähtö viivästyi noin tunnilla, mutta toisella laskeutumiskerralla päästiin lopulta sateiseen Puerto Princessaan noin 6.30 aamulla.

Brittimimmin ja sakuäijän kanssa otettiin tricycle ja lähdettiin etsimään unipaikkaa. Parin täysinäisen tuvan jälkeen löydettiin edukas perushostelli, jossa huone kustanti 7 taalaa. Ei mitään ylimääräistä luksusta, sillä peseytyminenkin hoidettiin kauhan ja veden avulla, mutta aivan riittävä. Wifi-yhteys kuitenkin löytyi! Hullu saksalainen lähti heti tutkimaan kaupunkia ja kävelemään, mutta itselle oli ykkösprioriteettina uni. Kahdeksan aikaan pääsi köllimään ja viiden tunnin unien jälkeen alkoi olemaan taas suht elävien kirjoissa. Parin ensimmäisen päivän aikana tuli tavattua/nähtyä yhteensä kymmenkunta suomalaista jo. Neljä ukkoa oli samassa lentokoneessa Manilasta Puerto Princessaan ja pari äijää tapasin immigration-toimistossa viisumia pidentäessäni. Alkaa siis väkeä löytämään Thaimaan lisäksi myös muita maita pikkuhiljaa tältä pallolta, hieno juttu!

Kaisan lento saapui lähes ajallaan ja tapasin vanhan reissukaverini jälleen, viimeeksi reissattu toukokuussa Meksikossa ja nyt tälä puolen maapalloa jälleen. Puertossa aika kului yleisen hengailun ja reenailun merkeissä. Salireenit on suht mukavaa puuhaa, sillä ainakin hiki irtoaa hyvin reilun 30 asteen lämmössä. Kosteusprosentti huitelee jossain 70:ssa, joka antaa oman lisänsä. Reenin aikana tulee helposti juotua parisen litraa vettä ja jumpan jälkeen on kuin olisi suihkusta tullut.

Sunnuntaina vuokrattiin skootteri ja pöristeltiin Sabangiin asti ja takaisin, noin 150 kilometrin matka upeissa Palawanin maisemissa. Päivä alkoi perinteiseen filippiiniläistyyliin kukkotappelulla, jonne eräs paikallinen tuttavamme meidät johdatti. Pari matsia kateltiin, mutta vedonlyöntiin ei ruettu tällä kertaa.

Paluumatkalla joutui ajelemaan reilun tunnin verran pilkkopimeässä auringon jo painuttua mailleen. Onneksi tie oli hyväkuntoinen ja skootterissa valo, ainoastaan yksi koira vilahti noin 10 sentin päästä etupyörästä.

Tiistaina otettiin paikallisbussi PP:sta El Nidoon. Tämä matka kesti noin 7 tuntia, mutta onneksi pääsi istumaan kuljettajan vieressä etupenkillä, jossa oli runsaat jalkatilat ja upeat maisemat. Perillä El Nidossa oli majapaikan löytämisen kanssa pieniä vaikeuksia, sillä turistikausi on kiihkeimmillään ja hinnat turhan korkeat meidän makuun. Lopulta sinnikkyys palkittiin ja löydettiin mukava maja 14 taalalla. Oma kylppäri, kaksi sänkyä, oma kuisti, pesumahdollisuus sekä langaton yhteys.

Ensimmäinen päivä kului rentoutuen eilisestä matkapäivästä. Tutustuttiin tähän pieneen kylään kävellen ja makoiltiin rannalla. Auringon kanssa saa olla tarkkana näköjään. Ollaan niin lähellä päiväntasaajaa jo, että kaveri paistelee aika tehokkaasti ja tekee varomattomasta turistista helposti ravunpunaisen. Onneksi tällä kertaa selvisi lievällä varoituksella, jatkossa nöyrästi voidetta iholle ja vähemmän aikaa makoilua!

Tänään tehtiin hieno päiväretki El Nidon läheisille rannoille ja laguuneille. Päivä sujui mahtavasti hienossa säässä snorklaten, laguuneissa pulikoiden ja maisemia ihastellen! El Nidossa on suhteellisen paljon turisteja ja myös näitä retkiveneitä oli suhteellisen monta, mutta suhteellisen hyvin vielä sekaan mahtui. Hinnat täällä ovat myös hieman enemmän turisteille suunnattuja, etenkin majoituksen ja ruuan osalta, mutta ei nyt mitään superkallista kuitenkaan vielä. Hyvää harjoittelua Boracayta varten. Nämä kaksi paikkaa ovat Filippiinien kärkinimet turistikohteiden osalta .

Huomenna vielä hengaillaan täällä ja lauantaiaamuna lähtee noin kuuden tunnin venekyyti kohti Coronia, Palawanin pohjoisosiin!