Profile
Blog
Photos
Videos
Ho Chi Minh Cityyn saavuttiin myohaan illalla ja koska meita ei vasyttanyt ja tuttuja oli nurkilla myos niin paatimme lahtea ulos.. Istuttiin pikkujakkaroilla kadunvarrella juoden dollarin Mojitoja ja muuta torkya, mita itseensa voi pistaa ja muutaman nukutun tunnin jalkeen oltiin valmiita valloittamaan kaupunki, not. Aurinko paahtoi, eika ilma liikkunut ja meilla oli kilometrin mittainen 'to do' lista, joka tietysti sisalsi ympari kaupunkia juoksemista ja oltiin luvattu parille kaverille kiertaa kaupunkia niiden kanssa. Etsittiin adidaksen outlettia, ei loytynyt. Etsittiin postia/fedexia, ei ollut auki ja lopulta puolikuolleina ja parin vesisumuttajan lapi kavelleina paadyimme War Remnants museoon, jossa saimme kouriintuvan oppitunnin Vietnamin sodasta. Olen tainnut koulussa nukkua tuniten lapi, koska mulla ei ollut oikeastaan mitaan tahdellisempaa tietoa kyseisesta kahakasta.
Seinilla levittaytyvat kuvat ja tarinat jattivat jaljen ja kyyneleet olisivat olleet lahella jo muutenkin, mutta piei epatoivoinen krapula siihen lisana ja kaveltiin hiljaisuudessa kyyneleet valuen pitkin halleja.. Miten ihmisesta voi kaivaa esiin sellaista julmuutta ja halua tehda toiselle pahaa. En ymmarra. Ja kaikki se mita Amerikkalaiset ystavallisesti heittivat maaperaan saastuttavat edelleen syrjaisemissa kylissa ja esim. agent orangen kayton nakee viela tanakin paivana kun ihmiset syntyvat irvokkaan epamuodostuneina yms. Rankkaa, mutta nakemisen arvoinen! Sita alkaa kummasti arvostamaan omaa helppoa ja turvattua elamaansa! Saigon oli alunpitaenkin lapikulkumatkalla Kambozaan ja parin yon jalkeen otimme paivabussin Phnom Penhiin.. Lisaa sotaa ja karsimysta verkkokalvoille!
- comments