Profile
Blog
Photos
Videos
Paljon on kerinnyt tapahtua viime kerrasta...
Toisena yönä saatiin ihastella upeaa ukkosmyrskyä ja salamointia täältä 13 kerroksesta. Mahtavan näköistä valoshowta!! Tosin ylhäältä peíton alta kuului välistä, että ei niinkään upea show kumeine jyrähdyksineen. Ei malttanut edes kameraa viritellä... ja vettä tuli kuin aisaa.
Edes tuo kaatosade ei kyllä puhdistanut ilmaa mitekään täällä, vaan seuraavana päivänä näkyvyys oli entistä huonompi. Kyseltiin jo, että onko ihan normaalia tällainen "sumuisuus". Kuulema ihan ok, saattaa olla sumua tai sitten ei... päättelimme, että suurin osa todennäköisesti ei ole -> mahdollisuus saastepilveen suurempi kuin sumupilveen. Eiliseksi illaksikin povattiin vesisadetta, jota tuli jälleen vaakasuorassa, joten mitään intoa joutua nokisateeseen ei kenelläkään ollut.
Eilien päivän reissu katsomaan Suurta Kiinan muuria alkoi jo 7.00 ja pakko kyllä myöntää, että ruuhkaa oli siihen aikaan jo ihan mukavasti. Kuulema noin tunti tuosta olisi kaikki tiet olleet niin tukossa, ettei lähtemisessä olisi ollut mitään järkeä. Tosin itselle tuo aikaisin nouseminen ei tuota tuskaa, varsinkaan jos on ollut hereillä jo edellisestä illasta 23 lähtien (herätys 6.00). Sisäinen kello tikittelee ihan omia aikojaan.. :) Aamiaiseksi nautittiin hedelmiä ja jogurttia sekä kuivaa paahtoleipää - hyvin meni alas ja hyvää oli. Löydettiin viimein tiistaina kauppakin, joten ei tarvinnut syömättä lähteä. Hotellin aamiainen aukeaa siinä 7 aikaan ja on aika kallista, tosin tällä porukalla ei ole hätää, kunhan kauppa löytyy niin luovia osataan olla... tosin ei kyllä yhtä luovia kuin nämä kiinalaiset, mutta siitä kohta.
Päästyämme viimein ns. hot spotile eli paikkaan mistä olisi saanut valita joko kiipeemisen parkkikselta aina muurille asti, valitsimme cable carin, koska ilma oli hautova ja mukana kaksi hieman vanhempaa eikä ehkä niin vetreää (?) matkalaista. JA ei hissi kyllä niin korkealle edes noussut, mutta päivän aikana oppaana toimiva tyttö ei kyllä kyydistä pahemmin tykännyt ;) Purkauduttuamme viimein ulos tavalliseen tapaan hölisevänä joukkona, oli näky kyllä porukan hiljentävä... ainakin hetkeksi. Aurinko paistoi ja viimein viimein näki sitä sinistäkin taivasta ja täällä ylhäällä sumu oli oikeaa sumua!! =D Yksinkertaisesti ja lyhyesti: kaunista! Useita kuvia, totta kai.. ja sitten ei muuta kuin nokat kohti Hero pointia - pitäähän tässä sankareita olla :)
JA porukkaa oli, herranjestas! Tuntui lähinnä siltä, että suurin osa oli pelkästään kiinalaisia. Tuuppivia ja huutavia sellaisia... Mitenkään outoa, kuten kaikki varmasti ymmärtävät, ei ole heidän kanssaan se, että 20 hengen joukko pysähtyy keskelle kulkureittiä ja jokaisesta otetaan yksittäinen kuva juuri sillä paikalla. Hidasta, tukalaa, epämiellyttävää eikä mitään tapoja...
Hero Pointille nousu oli erikoista. Muurin pinta oli lähes tulkoon pystysuoraa kulkemista ja loppussa paljon paljon portaita. Pohkeita venyttävää ja portaissa sai viimein poltella jalkojenkin lihaksia, kuitenkin nousulla hölkkäilykin onnistui :) Kyseinen Hero Point on tämän muurin pätkän kääntymäpaikka, jossa on portaita aina takaseinälle asti. JA tämän paikan oli vallannut juuri sillä hetkellä, ilmeisesti kiinan tasavallan kommunistinen kannatusjoukkoa. Punaista paitaa ja lippalakkia ja hihoissa jotkut kääreet...ja huuto sen mukainen. Yksi kuvakin tuli otettua, tosin en muista laitoinko sen tänne. Käytiin ottamassa itsekin pakollinen kuva ja se löytyykin täältä kuvagalleriasta.
Hero Pointilta matkaa jatkettiinkin ns. alaspäin eli viimein aina sinne mistä matkaan lähdettiinkin eli parkkikselle.
Jatkuvalla ylös ja alas ponnistelulla tuli pakostakin mietittyä, että kuinka ihmeessä silloin joskus Ming-dynastian aikana sotilaat jaksoivat ravata muuria edes takaisin - ei mikään helppo nakki. Näkyvyys oli hyvä joka suuntaan, ellei ota huomioon sitä, että ensimmäinen ns. vuori näkyi, mutta jo heti seuraava oli utuista sumupilveä. JA tieto pläjäyksenä, muuri on tällä hetkellä 6 352 km pitkä, joskus ollut 6 500. On siinä ollut tekemistä ja tietenkin suurin osa kiinan sen aikaisesta väestöstä on pakolla osallistuntu tämänkin maailman ihmeen rakentamiseen. JA toinen mietintä, montakohan niistäkin raukoista makaa muurin alla?
Iloksemme ja tosin myös suruksemme (ilmastoinnin merkeissä) emme käyneet turistirkääsä kaupoissa, kuin hakemassa parit kortit. Tosin jo tähän selviytymiseen tarvittiin kaikki voimat, kun kolme myyjää hihkuu vieressä... ei vaan jaksa / tykkää / halua! Muurilla jouduttiin hiemen erikoiseen tilanteeseen, tiedä nyt oliko kiinalaisia vai japanilaisia, he halusivat ottaa itsestään kuvan meidän kanssa. Tessa oli erittäin suosittu ja opas käänsikin, että siksi kun hän on kuulema niin kaunis :) Erikoista, enpä nyt tiedä kuinka monen tuntemattoman ihmisen kotialbumiin päädyttin.
Täältä jatkettiin syömään OIKEAAN kiinalaiseen eli jonkun paikallisen pitämään ruokapaikkaan, jossa lista oli pelkäksi kiinaksi ja Kati oppaan kanssa pitkään ja harkistusti tilasi meille ruokaa. Vaikka rajat olivatkin siinä, ettei mitään turhan erikoista tulisi, tuli lopuksi ruokaa niin paljon, että jo ihmeteltiin että mitä sitä oikein on tilattu. Aterian kohokohta oli paikallinen herkku villikanasieni keitto!! Kuva pääsi oikein tähän blogipäivitykseen =D Jos katsotte tarkkaan niin näette varmaan miksi!! Keitossa on tosiaan käytetty kanasta kaikki mikä irti lähtee, aina jalkoja myöten =DDD Ette kyllä usko, mutta HEIKKI oli meistä se joka keittoa maistoi ja sanoi, että hyvää on =D Hämmästyttävää, koska vanhemmat ovat olleet alusta hieman epäileväisiä ruuan suhteen ja sitten kun mennään ravintolan ulkopuoliseen paikkaan syömään, jossa oikeasti ei tiedetty mitä eteen tulee niin heistä kuoriutuu maku seikkailijoita!! =DD Joten ruoka OLI hyvää ja sitä oli riittävästi eli paljon!!
Seuraavaksi jatkettiin katsomaan Ming Tombseja eli keisareitten hautoja. Ihan hieno, tosin odotimme ehkä jotain enemmän, varsinkin maanalaiselta haudalta, joka oli lähinnä käytävä eikä muuta. Hautoihin kuljetaan portista, jonka läpi astutaan ns. elämästä kuolemaan. Palatessa portista kulkiessa pitää huutaa, I's back!! Muutenhan sitä voi jäädä kuoleman puolelle ja olla palaamatta ellei pidä asiasta meteliä.
Seuraavat asiat opittiin eilen:
1. kuljettajaa kiinassa kutsutaa MESTARIKSI
2. pelkästään Pekingissä asuu 20 miljoonaa ihmistä - ajatelkaa, kaikki nuo ihmiset haluavat asua yhdessä ;)
3. junarata on rakennettu ylös betonitolppien varaan, kun se ei mahdu kulkemaan maantasolla suurten ruuhkien takia
4. jos keisari ei löydä hyvää paikkaa, saattaa hauta jäädä rakentamatta ja hänet haudattakoon jalkavaimojen hautaan ;)
Varmasti paljon muutakin tiedonjyviä vilahtaeli päivän aikana ja kerettiin vertailla monia kiina vrs. suomi asioita, joita kummatkin osapuolet toisinaan suurestikin hämmästelivät. Päivä oli kuuma, pitkä ja antoisa. Nyt naapuri huoneeseen katsomaan, onko ketään muuta herännyt ja viimein kohti Pekingin keskustaa, jos pääsisi katselmaan jotain muutakin eli mahdollisesti shoppaamaan ;D Jaahas, Milo kerkesikin jo tulla herättelemään tuota loppu perhettä tuolta, jotta päästäisiin aamupalalle...
Palaillaan taasen asiaan,
Marika & Co.
- comments
Anna Ihanaa ja mielenkiintoista lukea! Hauskaa matkaa!