Profile
Blog
Photos
Videos
Nyt ollaan jumiuduttu Hervey Bay nimiseen kylaan. Saavuttiin tanne viikko sitten silla taalta olisi lahto Fraser Islandille. Fraser Island on varattu Beaches -nimisen firman kautta ja yopyminen oli myos Beaches hostellissa. Hostellissa on kivat yleiset oleskelutilat, keittio, baari, terassi, mutta dormit ovat todella isoja. Yovyttiin 17 hengen huoneessa joten eipa juuri tullut nukuttua ollenkaan. Hervey bay on pieni kylapahanen ja kuuluvuudet havisi puhelimesta samantien, vain tietyissa paikoissa tietyssa asennossa on kenttaa :D Vodafone ei siis ole mikaan paras liittyma jos taalla pienissa paikoissa reissaa, vaikka edullinen onkin.
Seuraavana aamuna heratys oli 6am ja ohjeistus Fraserilla ajamiseen alkoi. Mina nimittain olin paattanyt olla yksi kuskeista silla en ole ajanut yli puoleen vuoteen autoa, great! Onneksi oli kundeja mukana porukassa niin ei jaada oman onnemme nojaan jos jotain kay. Fraser Island kuuluu maailmanperintokohteisiin ja saari on erittain suojeltu. Niinpa meille annettiin tarkat ohjeet miten toimitaan eri tilanteissa ja mita saa tehda ja mita ei. Os aporukasta kavi talla valin kaupassa hoitamassa ruoka- ja juomaostokset seuraavaksi kolmeksi paivaksi. Aikaa kauppareissuun oli alle 10 minuuttia silla aikataulusta oltiin pahasti jaljessa. Organisointi ei siis juurikaan hoitunut kovin hyvin hostellin puolesta ja henkilokunta olisi voinut olla ystavallisempaa.
Auto saatiin kuitenkin pakattua ja matka kohti Fraseria alkoi lautan kyydissa. Meita oli ihan huippu 8 hengen porukka; 4 irlantilaista, 2 ruotsalaista ja me. Ajettiin saarella ja hiekkatiet olivat todella toyssyisia, hyva jos auton kyydissa pysyi. 75 mailia pitkaa rantaviivaa oli kuitenkin huomattavasti mukavampi ajaa, silloin jopa minakin uskaltauduin rattiin, ja elossa ollaan juuri ja juuri! Meille oli karttaan merkattu tietyt pisteet joissa kannattaa pysahtya. Ensimmaisena pysahdyttiin Eli Creek nimisella pienella joella. Sai pulahtaa uimaan tuskaisen kuumana paivana kristallinkirkkaaseen veteen. Seuraavaksi pysahdyttiin n. 150 vuotta vanhaa laivan hylkya ihastelemaan. Silla oli aikoinaan purjehtinut Fraserin pariskunta ja siita saari on saanut nimensa.
Oma leirintaalueemme oli nimeltaan K'Gari ja se oli aboriginaalien leiri. Paastiin perille ja huomasimme etta pihalla on suuri mokki jossa voisi yopya telttojen sijaan. Iloisena veimme kamat sinne ja varattiin hyvat paikat kunnes huomasimme katossa hengailevat isot pienet kaverit. Karvaiset kammenen kokoiset hamahakit sielta katselivat ja niinpa paatimme jattaa mokin heille ja menimme suosiolla kokoamaan telttoja. Saatiin teltat pystyyn ja alettiin relailemaan ja nauttimaan luonnonrauhasta. Pelattiin UNOa, lammiteltiin nuotiolla ja tehtiin BBQta. Yhtakkia oli aivan sakkipimeaa ja ymparilla alkoi liikkumaan paljon kiiltavia silmapareja...dingoja! Aika friikkia!! Meille annettiin tarkat ohjeet miten niiden kanssa kayttaytya silla en ovat villeja luontokappaleita. Niiden kanssa ei saisi luoda juuri minkaannakoista kontaktia eika antaa mitaan ruokaa. Olin sitten kuitenkin jattanyt laukkuni keskelle nurmea avonaisena kunnes huomasin etta dingo on siella laukulla penkomassa. En voinut siina mitaan muuta kuin katsella etta mita se sielta loytaa. Lopulta se sai sielta kaivettua sipsipussin jonka olin unohtanut laukkuun. Juoksi pois pussin kanssa ja meni siihen vahan matkan paahan herkuttelemaan, oli varmasti hyvia sour cream & onion sipseja haha!
Seuraavana aamuna herattiin klo 7 tuskaiseen kuumuuteen. Oli aika lahtea ajamaan ja katsomaan mita upeuksia Fraserilla on viela tarjottavanaan. Loydettiin Champagne Pools, eli olin loytanyt oman paikkani. Champagne pools on kivien muodostamat altaat meren rannalla ja se on ainoa paikka jossa voit uida merivedessa koko saarella. Uiminen muualla on ehdottomasti kielletty silla saaren edustalla on todella paljon haita. Nimensa se saa siita, kun aallot lyo kiviin niin kovasti niin se aiheuttaa veden kuplimisen altaissa, beautiful!!! Se oli niin kaunis paikka etta olisin voinut jaada sinne loppuelamakseni lillumaan. Pakko sielta oli sitten kuitenkin poistua ja mentiin Indian Head nimiselle korkealle kalliolle jonka merivesi on muodostanut. Sielta oli upeat nakymat merelle ja bongattiin iso kilpikonna, rauskuja, delfiineja ja hain evakin onnistuttiin nakemaan, hui! Illalla taas hengailtiin leirintaalueella ja muutaman aboriginaalit tulivat sinne meita viihdyttamaan. He kertoilivat tarinoita omasta elamastaan ja soittivat didgeridoota :).
Aamulla heratys oli 6am ja lahto Lake McKenzielle koitti. Ruoat oli vahissa mutta muroja ja maitoa oli viela vahan jaljella. Koska maitoa ei ollut tarpeeksi kaikille jouduttiin mixaamaan murot maitoon ja veteen... ei ollu kovin herkkua. Sitten kaveltiin jarvenrantaan ja mika uskomaton naky oli taas edella. Pieni jarvi, kristallinkirkasta vetta, ja vitivalkoista hiekkaa pienella rannalla, taysi hiljaisuus jokapaikassa. Otettiin siina sitten rannalla pehmealla hiekalla syvat unet ennen kuin matka jatkui. Loydettiin matkan varrelta viela pieni sademetsa. Se oli yksi kauneimmista paikoista joissa olen koskaan kaynyt. Siis niin sanoinkuvaamattoman kaunista vihreaa sademetsaa, pieni puro jossa oli niin puhdasta vetta etta olis melkein voinut juoda ja ketaan ei missaan paitsi pari varikasta perhosta liiteli ohi... amazing!!! Nyt on kylla mieli levanny ja silmat saanu ruokaa katsellessa mita kauneimpia luonnon tarjoamia maisemia.
Otettiin lautta takaisin ja paluumatkalla paatettiin kayda nopsaa matkanvarrella Woolworthissa (supermarket) ostamassa paasiaiseksi ruokaa. Koska olimme hieman myohassa autonpalautuksen kanssa niin meita yritettiin laskuttaa 50aud. Sehan ei tietenkaan sopinut meille ja pienen vaannon jalkeen he luovuttivat eika tarvinnut maksaa mitaan. Asiaa ei oltu tehty meille tarpeeksi selvaksi. Kylla taytyy sanoa edelleen etta noin toykeaa hostellin henkilokuntaa ei ole tullut missaan vastaan. Pari yota yovyttiin viela samaisessa Beaches hostellissa ja oli kaikenmaailman Toga bileita ym. kunnes vaihdettiin Nomads hostelliin aivan rantakadun varrella. Hostellin huoneet on kivoja ja ymparisto, mutta keittio on todella allottava. Se on niin likainen ettei todellakaan tee mieli tehda mitaan ruokaa siella. Hostellin sijainti on erinomainen ja viereen avataan piakkoin kaupungin kovin yokerho The Viper Club. Sen avajaiset oli tarkoitus olla viime la ja oltiin kovasti menossa sinne, mutta ne peruttiin. Mentiin siis toiselle klubille nimelta Rumaz, jossa oli kova meno! Sisaanpaasy oli 15aud auts ja taksi sinne maksoi toiset 15. Jokatapauksessa oli kiva ja viimeinen ilta irkkujen kanssa, kunnes he lahtivat pois Herveysta autoillaan.
Itse ollaan tassa nyt pohdittu paamme puhki etta mita seuraavaksi kun rahatkin alkaa olla lopussa. Otettiin yhteys Brisbanen Base hostellin Job Clubiin josta mainitsin aikaisemmin ja saattaa olla etta olemme tehneet elamamme pahimman virheen... palataan pellolle ja mennaan poimimaan hedelmia kahdeksi viikoksi!!! OMG! Ostettiin Premierin bussiliput Brisbaneen takaisin ja katsotaan mita meille kay... C u!
- comments