Profile
Blog
Photos
Videos
Saavuimme puolen päivän aikoihin pikkuruiseen satamaan, josta iso vene kuljetti meidät saareen Fiordlandin luonnonpuistoon. Päästyämme perille meidät ympäröi musta pilvi sunfly -ötököitä (kuin pikkuruisia kärpäsiä, jotka purevat irti paloja ihmisistä). Onneksi pääsimme pian bussiin, jolla matkustimme ylös ja alas vuorten rinteitä, päätyen vuonon rannalla olevaan majataloomme.
Valitsimme huoneemme, ja sen jälkeen lähdimme parin tunnin luontoretkelle. Opiskelimme erilaisia kasveja, ja maistoimme 7-sormi -kasvia, jonka lehden varsi maistui aivan porkkanalta. Maistoimme myös hyvin voimakkaan chilin makuista lehteä sekä hinkkasimme hyväuskoisina erään puskan lehteä naamaamme uskoen, että se karkottaa hajullaan sunflyit. Todellakin toimi, eikä lähtenyt pois pesussa.
Lopulta päädyimme todella korkean vesiputouksen juurelle. Täytimme vesipullomme ja pompimme hetken kivillä, kunnes lähdimme takaisin. Matkalla Mia painoi kasvonsa oppaan kehotuksesta paksuun vettä tihkuvaan sammalkerrokseen kallion seinämässä. Tästä kasvohoidosta seurasi roskan aiheuttama pieni haava luomen sisäpuolella...
Oppaamme valmistivat meille herkullisen illallisen, joka sisälsi mm lampaan paloja, erilaisia keitettyjä kasviksia, perunaa ja kastiketta. Syötyämme aloimme katsella dvd:itä extreme lajeistamme, esim. Skydivesta ja Canyon Swingistä. Loppuilta meni leffaa katsellen ja odotellen, että ulkona olisi tarpeeksi pimeää illan viimeistä ohjelmanumeroa varten. Noin klo 23 vedimme sadetakit niskaan ja lähdimme pienellä porukalla ihailemaan kiiltomatoja samaisen kallioseinämän luo, jossa Mia hankki kasvohoidon. Ulkona oli todella hiljaista lukuunottamatta pieniä rapinoita ympäröivässä metsässä. Madot näyttivät aivan kuin neonvaloilta valaisten matkaamme. Vihelsimme myös heinällä kutsuen kiwi-lintua, mutta emme saaneet vastausta. Helpotukseksemme opas kertoi, ettei suurin osa uusi-seelantilaisistakaan (eli "kiweistä") ole nähnyt kiwiä luonnossa.
Aamulla pakattuamme taas vaihteeksi kamamme ja syötyämme aamupalan saimme opastuksen kajakointiasuun pukeutumiseen. Kerros kerrokselta olimme valmiimpia lähtemään alas rantaan. Kannoimme kajakit rannalle, ja jälleen saatuamme opastuksen kajakissa toimimiseen lähdimme melomaan.
Retkemme kesti noin viisi tuntia. Meloimme pystysuorien kallionseinämien läheisyydessä ihaillen pieniä vesiputouksia ja loputonta sammalten ja saniaisten määrää. Kiersimme pienen saaren ympäri, jossa näimme mm erittäin harvinaisia vuonopingviinejä komeine keltaisine kulmakarvoineen. Rantauduimme puskapissitauolle pienelle kivikkoiselle rannalle. Siitä jatkoimme matkaa takaisin kotiin, mukavassa vastatuulessa.
Päästyämme takaisin söimme eilen tekemämme tortillat, ja jatkoimme bussilla ja lautalla matkaa kohti seuraavaa etappia.
Ps. Pic by Bastian Schmidt
- comments
Melina Metsäkylän tallilta Hyvää Joulua ja hevosentuoksuista Uutta Vuotta Sinulle ja kaverillesi täältä sateisesta Suomesta. Oikein hyvää matkan jatkoa. Kiva lukea tätä blogia matkastasi