Profile
Blog
Photos
Videos
Bula vinaka!!!!!
Tuntuu, että siitä on ikuisuus kun lähettiin pois Mana-saarelta. Sen jälkeen oltiin taas Nadissa kolme yötä. Yhtenä päivänä lähettiin taksilla tutkailemaan erästä puutarhaa, jota joku paikallinen meille jossain vaiheessa reissua kehui. Garden of Sleeping Giant, se oli semmosen ison vuoren juurella, mikä kaukaa katsottuna näyttää ihan nukkuvalta jättiläiseltä. Se oli oikeestaan polku keskellä sademetsää, minkä varrella oli istutettuja orkideoja. Sademetsä oli siisti, muuten ei ollu kummonen, eikä kauheen iso.. Sen käveli n.15 minuutissa alusta loppuun. Se meidän taksikuski oli hauska äijä! Se oli kunnon myyntimies..maksettiin sille vähän ekstraa ja se vei meidät kolmeen nähtävyyteen. Puutarhan jälkeen mentiin First Landing nimiseen paikkaan. Sinne oli tehty hieno hotelli ja ravintola ihan rannalle, pöydät oli muutaman metrin päässä merestä. Tosi kaunis paikka, paljon historiaa ( Fijiläiset rantautu sinne ekan kerran joskus vuonna nakki ). Sitten mentiin Viseisei-nimiseen kylään, missä ihastuttava vanhempi rouva piti meille yksityiskierroksen. Selitti paljon Fijin historiasta ja heidän kylästään, ja siitä miten siellä edelleen asutaan ns. klaaneissa. Se oli hienoin kylä missä ollaan täällä oltu, ja iso, n.900 asukasta. Fijin entinen presidentti ja pääministeri ovat kotoisin siitä kylästä ja asuvat tällä hetkellä siellä.
Nadista lähdettiin Feejee Experiencelle!! Lähtö oli aikasin aamulla. Matkustettiin minibussilla, meitä oli vaan neljä; me, Makena (Canada) ja Anna (Hollanti). Eka pysähdys oli yhdellä Fijin parhaimmista hiekkarannoista. Otettiin arskaa, uitiin ja syötiin piknik-lounaat. Sieltä jatkettiin matkaa kohti seuraavaa pysähdystä, joka oli sandboardingia sellasella mageella hiekkadyynillä. Se oli tosi jyrkkä ja korkea, ylöskiipeäminen paahtavassa auringossa bodyboard kainalossa oli läkähdyttävä kokemus. Mut alastulo oli hullun siistiä, maattiin mahalteen laudan päällä ja suu piti yrittää muistaa pitää kiinni!!!! Se meni tosi lujaa ja joka paikka oli täys hiekkaa sen jälkeen, myös suu... Joonaksen oli pakko elvistellä ja laskea mäki seisovilteen. Onnistuki siinä kerran!! Edes meidän mahtava oppaamme Jerry ei ollut sitä aikasemmin kokeillut, eikä siinä myöskään onnistunut.. Dyyneiltä matka jatkui läheiseen pieneen kylään. Jerry kertoi paljon fijiläisten tavoista nyt ja ennen. Sekä paljon mielenkiintoisia juttuja kannibalismista, jota Fijillä oli vielä 200 vuotta sitten. Huiiiiiii! Siinä olikin pitkälti ensimmäisen päivän ohjelma. Yövyttiin Mango Bay- nimisessä resortissa, jossa vietimme Divali-nimistä Intialaisten valon juhlaa. Ostettiin aikasemmin päivällä Nadista kaikille ihastuttavat intialaiset tamineet, joihin pukeuduimme juhlan kunniaksi!! Se oli mahtava ilta; hyvä buffet-pöytä täynnä intialaista ruokaa, ja taas...perinnetansseja!! Päästiin jälleen mukaan osallistumaan käärmetanssiin, jota johti hauska fijiläinen äijä, joka hyppeli intialaiseksi pukeutuneena bilispöydän päällä..
Seuraavana aamuna oli taas aikanen herätys. Lähettiin samantien kohti trekkauspolkua. "Polku" johti läpi sademetsän, onneksi mukanamme oli Jerryn lisäksi kaksi paikallista kaveria oppaana ja meitä auttamassa. Reitti oli paikoin todella mutainen, jyrkkä ja vaikeakulkuinen. Ylitettiin monia jokia, joissa joutui rämpimään vyötäröä myöten. Sademetsän keskellä oli upea vesiputous, johon jäätiin uimaan ja hengailemaan muutamaksi tunniksi. Isoimman vesiputouksen päältä pystyi hyppäämään n. neljän metrin korkeudesta veteen!!!! Puhtaina vesileikeistä jatkettiin trekin viimeiselle etapille...suolle. Se oli hauskaa, ja todella upottavaa..rämmittiin lehmänpaskalta haisevassa suossa paikoin vyötäröä myöten. Sai liata ittensä oikeen luvan kanssa! Vieläki on conssut (Ukki, se on kenkämerkki!) mutaset ja valkonen sisus muuttunu ruskeeksi...Suolta matkasimme seuraavaan yöpaikkaan, Uprisingiin, veneellä pientä jokea pitkin. Meille pidettiin siellä "kookoskarnevaalit", jossa meille näytettiin mitä kaikkea kookoksesta voi tehdä. Joonas puettiin aitoon soturiasuun, ja sen naama maalattiin mustaksi hiilellä. Oli todella pelottavan näköinen alkuasukas, hyviä kuvia saatiin! Ja Roosa teki lasinalusen palmun lehdistä, ja eräs paikallisäijä kätteli sitä ja kiitti hyvästä työstä (?). Jäätiin Uprisingiin Annan kanssa kolmeksi yöksi, adoptoitiin se meidän ottolapseksi. Kolme päivää aurinkoa ja vedessä lillumista upeimmassa resortissa, missä ollaan täällä oltu.
Feejeen kolmas päivä oli vähän pilvinen ja sateinen. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli presidentin virka-asunto, jonka edessä otettiin turistikuvia vartijan kanssa. Retken seuraavaan kohteeseen oli monen tunnin matka, mutkaista ja pomppuista tietä. Käytiin jossain ihme epämääräsessä hökkelössä, joka olikin kylän päällikön maja. Juotiin siellä jälleen kavaa, kunnon kava-seremoniassa, ja saatiin päälliköltä lupa mennä kylän kouluun vierailulle. Kulhollisten jälkeen tytöt pistettiin opettelemaan rannekorujen tekoa, kun poijjaat joi kavakulhon loppuun. Heimopäällikön lupa mukanamme lähdettiin kohti kylän koulua viemään matkalta ostettuja lahjoja ja namusia oppilaille. Siellä esikoululaisilla oli meille hienoja tanssi/laulu-esityksiä! Jaettiin kakaroille lahjat ja karkit, ja jatkettiin matkaa kohti bili bili raftingia. Vedettiin jokea alas kämäsillä bambulautoilla vesisateessa. Pohja oli limasta muta-löllö-upottavaa-lehmänkakkaa (ainaki haisi siltä ja joen reunalla vaelteli lehmiä...?!!)...Mutta juu, hauskaahan se silti oli!! Bili bilin jälkeen dösä matasi yöpaikkaamme, Voli voli Biitsille! Muut lähti seuraavana päivänä jatkamaan Feejeen kanssa, mut me jäätiin sinne kolmeksi yöksi. Joonas teki siellä sen Open Water Dive PADI:n. Se reenas kovasti ja luki kokeeseen ja sai siitä mainiot 100%!!!!!!!!! Sukelluslupaan kuului neljä sukellusta, sekä harjotussukellus uima-altaassa. Sukellus oli Joonaksen mielestä mahtava kokemus, rahan arvoinen homma! Joonas rakastui meren alaiseen maailmaan (eikä puhu enää meille tavallisille tallaajille mitään, vaan ainoastaan sukeltajille, sukelluskieltä. Me snorklaajat ei olla sille juuri mitään..hih.. ), ja näki siellä kilpikonnan, hain, mustekaloja, kaloja, merihevosen, merimakkaran, mureenan(?), ja kaikkea muuta jännittävää.
Eipäs hypättykkään vielä takaisin Feejeen mukaan. Kuultiin meidän dösäkuskilta Arvinilta vinkkejä mahtavista saarista, joihin oli helpompi mennä suoraan Voli volilta. Arvinin oli tarkotus heittää meidät Feejee-minibussilla Raki rakin bussiasemalle odottamaan Expressbussia, jonka piti viedä meidät Wandaline Bridgelle, josta oli tarkoitus lähteä pikkuveneellä kohti Caqalai-saarta. Mutta kohtalo puuttui peliin...minibussin peräkärrystä puhkesi rengas...Se vaihdettiin alta aikayksikön, n. 10 "Fiji-sekunttia"- senga na lenga..!!! Jatkettiin matkaa, kunnes vararengas alkoi savuamaan. Pysähdyttiin uudelleen ja huomattiin, että vika olikin jousituksessa, joka korjattiin näppärästi langalla ja terästapilla (?!??). Jälleen päästiin tien päälle, kunnes meidän Expressbussi tuli vastaan ja pysäytettiin se lennosta ja vaihdettiin dösää. Huom; Jos lähiaikoina reissaat paikallisdösällä Fijin King's Roadia, ÄLÄ istu takapenkillä! Bussi-kidutus kesti n. kolme tuntia, kunnes oltiin Korovou Townissa, jossa oli 10min. välipysähdys. Pysähdyksen aikana meillä oli suunnitelma: Joonas nostamaan automaatilta käteistä, sekä kaupasta viiniä ja ruokaa saarelle, ja Roosa soittamaan venetyypille, että ollaan jo kaksi tuntia myöhässä sovitusta ajasta. Sen kämäsen kaupungin raha-automaatti oli tietysti paskana, ja lähin automaatillinen kylä oli kymmenien kilometrien päässä aivan väärässä suunnassa!!!!! Otettiin äkkiä kamat pois bussista ja soitettiin saarelle, että mitäs myö ny tehhään ku ei oo rahhoo?!?? Kiva täti sano että kaikki järjestyy, voidaan ottaa kaikki ostokset ja majoitus piikkiin, ja joku tulisi joskus saattamaan meidät automaatille. Huh, huokaus, ja taksi kohti venailevia veneäijiä! Pyydeltiin kovasti anteeksi melkein kolmen tunnin venailua, mutta ei ne ollu moksiskaan. Fiji Time!!!!
Päästiin onnellisesti paratiisisaarille, ja ollaan edelleen sillä tiellä. Kirjotetaan niistä vielä ennen Uutta Seelantia!!!!
- comments