Ni Hao! Terve!

Elikkä nyt ollaan Kiinan maaperällä Kunmingissa ja on aika plastata Laosin kokemuksia sekä hieman Kiinan alkutunnelmia, olkaapa hyvä!

Eli Laosin matka alkoi noin 7-8h bussimatkalla BKK:sta etelä-Laosin rajalle ja tämä matka sujui mitä helpoimmin. Rajalle päästyäni huomasin että rajaa tuskin oli tai ainakaan tarkastuksia, ei sitten minkäänlaisia. Passi sinne ja 30$ ja visa-on-arrival oli hallussa ja Laosiin mars oli käsky. Toki pienenä ongelmana oli että lähimpään kaupungkiin oli noin 44km matkaa ja mitään kulkuneuvoa ei yömyöhään ollut. Pienen ''tulliviranomaisten'' kanssa säädön jälkeen minibussi järjestyi Pakseen tuhannella bahtilla joka on aivan liian suuri summa moiseen matkaan mutta vaihtoehtoja ei ollut kuten ei guesthousejakaan joten maksettava oli. Paksessa vietin yhden yön ja ihan ok kaupunki oli, ei paljoakaan tekemistä tai nähtävää mutta tunnelmaltaan ihan mukavahko.

Heti seuraavana päivänä bussi tai siis songhtawi alle ja kohti Si Phan Donia eli 4000 saarta etelä-Laosissa muutaman kymmentä kilometria Kambodzan rajalta. Saarivalinnaksi osui melko suosittu ''backpacker mecca'' Don Det. Saari osoittautuikin erittäin chilliksi paikaksi ja bungalowit todella halvoiksi. Ja miltein jokaisen bungalowin verannalta ,riippumatosta tietenkin, aukeaa mielikuvamekongmaisema. Kirkasta sinivihreää vettä ja pikku pikku saaria joiden lomassa kalastajat harjoittavat ammattiaan päivät pitkät. Fiilis oli mitä mahtavin. Saarella on myös hyvä käytäntö eli jokainen baari ja ravintola menee kiinni jo 23.30 jonka jälkeen ihmiset siirtyvät jatkamaan iltaa niinsanotulle ''beachille''. Yölliset nuotiosessiot ja mekongiin dippailut ovat saarella jokapäiväistä arkea. Paikka ei siis ole mikään party kohde mutta mukavaa rentoa seuraa ja juomista voi tietenkin harrastaa mikä on oikein. Saarella tuli vietettyä 3pv chillaten, riippumatossa makoillen ja huurteista Beer Laoa juoden mikä oli mahtavaa.

Tämän jälkeen Laosin etappina kyseessä oli pääkaupunki Vientiane joka 12h sleepper bussimatkan jalkeen osoittautui yllättävän pieneksi ja ranskalaiseksi pääkaupungiksi. Muutama hieno temppeli tuli käytyä läpi ja noin viikko tuli kaupungissa vietettyä. Tämä johtui siitä ette jouduin lähetystön kiinniolon vuoksi odottamaan Kiinan viisumia 7pv normaalin 4pv sijaan. Kyseinen episodi pisti sapettamaan suuresti ja lauantaina kun tuli tieto että vielä 2pv oli odotettava otin repun selkään ja lähdin Vang Viengin tuubeilumeccaan 3pv hieman kokemaan taas uutta ja tietysti tuubeilemaan ajanvietteeksi. Itse kylä on todella turistisoitunut mutta alue on ehkä hienoin mitä tähän mennessä olen nähnyt. Vihreitä karstakallioita ja riisipeltoa joka puolella ja Nam Son joki virtaa vieressä. Itse tubeilu on melko alkoholipitoista puuhaa mutta voi olla myös rentoa kunhan pääsee noin 500m matkan tubing drop-off arealta. Itse drop-off area on täynnä baareja, slideja, swingejä ja mutalentopallopaikkoja . Humala, vauhtia ja vaaralliset tilanteet ovat siis taattu. Itse tein niin sanonusti perinteisen mahaplätsin suoraan swingistä ja tuloksena oli keuhkot 3pv kipeinä ja vasen korva lukossa ja särkyä saman verran. Eli yllättävän vaarallista touhua, joka vuosi ihmisiä myös kuolee tuubeillessaan joko näihin swingeihin tai sitten liian humaltuneena tuubeiluun. Lopulta ihmisiä ei low-seasonin takia ollut liikaa ja aika kului mukavasti.

Jälleen oli aika siirtyä paikasta seuraavaan tällä kertaa toki Vientianen kautta koska passi oli vielä siellä viisumihakemuksen takia. Vientianesta yöbussi noin 10h Luang Prabangiin meni sopivasti valveilla mutta ei se mitään. Itse tie kyseiseen paikkaan oli upea. Tie kiemurtelee vihreiden ''vuorien'' ympäri ja välillä todella jyrkkien mutkien kautta. Tien vierellä ei ole minkäänlaisia suojakaaria joten yksikin virhe kuljettajalta voi johtaa koko bussin cräshäämiseen reunan yli satojen metrien pudotukseen. Mutta mikäpä siinä, asialle ei mitään voi joten on vain otettava parempi asento bussissa ja oltava rennoin mielin. Luang Prabang kaupunkina on todella mukava. Hieman ranskalainen ja täynnä munkkeja sekä temppeleitä. Tunnelma oli todella hieno. Ja vieressä tietysti hiljaa virtaa mekong. Kaupungin baarit menevät myöskin 23.30 kiinni mutta yksi paikka on tämän jälkeenkin auki ja se on keilahalli josta saa tietysti olutta ja viskipulloa kolapullolla. Ja sinnehän yleensä porukka näytti menevän muiden paikkojen suljettua, itsekkin kävin kerran pari erää pelaamassa mikä oli ihan jees ajanvietettä.

Ja vihdoin oli aika jättää Laos taakse ja suunnata viimeiseen etappiin eli suureen ja mahtavaan Kiinaan. Luang Prabangista bussi suoraan rajan yli Kunmingiin kesti noin 24h ja matka taittui yllättävän helposti. Rajamuodollisuudet myöskin olivat yllätävän helppo kokemus ja huomasi kyllä heti että maa oli vaihtunut. Tällä kertaa bussi ei kiertänyt vuoria vaan meni niitten läpi tunneleita pitkin mikä oli hyvä ja vähensi matka-aikaa roimasti. Ensimmäinen pienehkö onnettomuus kävi tänään kun tiputin kännykkäni taksiin joten sinne meni. Pitää käydä vielä tarkistamassa josko se olisi unohtunut teekauppaan sitä ennen mutta tuskinpa. Onneksi matkaa on enää 12pv jäljellä joten ei hätää.

Tänään on tarkoitus lähteä Kunmingista suoraan katsomaan kuulemma todella upeita riisipeltoja Yuanyangin alueelle. 2pv siellä ja suuntana takas Kunmingiin koska täältä otan junan kohti viimeistä kaupunkia eli Pekingiä jossa aikaa on sopivat 6pv tutustua huolella nähtävyyksiin ja itse kaupunkiin sekä hoitaa vihdoin tuliaisostokset ja pakolliset matkamuistot pois päiväjärjestyksestä. Myös vaatteita tulee luultavasti ostettua roimasti koska hintataso on niin alhainen suomeen verrattuna. Juna matka kestänee noin 48h näin nopeasti arvioiden ja matkaakin on yli 3000km joten siihen on varauduttava hyvin ennen lähtöä. Tälläistä tällä kertaa, seuraava blogimerkintä tulee luultavasti Pekingistä tai sitten koto suomesta.

-Jere
Italian Illy cafe, Kunming, Kiina