Kääpiö, Käppänä, Kääpä...pieni ja ihan pöhkö nuorena. Linkosi lähes joka kerta erään ratsastajan kyydistä aina tietyssä kohtaa maneesissa. Se oli se kohta kun tullaan pitkää sivua kohti ovea ja noin 5 m ennen ovea, kappas vaan, yksi A oli maassa. Muistan myös kun Inexen seurassa mentiin maastoon, pellolla talvella ja harjoiteltiin katsomopäätyyn menoa. Jos Chloella oli ääliö päivä, niin kannatti mennä puomeja, silloin pönttöilyt unohtui. Mä lensin vain 2 kertaa, toisella kertaa meni muisti ja tuli sairaalakeikka. Onneksi Kääpiö on Kääpiö ja mä tykkäsin ratsastaa ja erityisesti hypätä sillä. Kääpä asustelee Pohjois- espoossa yksärinä ja hyvä niin, Chloe viihtyy :)