Profile
Blog
Photos
Videos
<!-- @page { size: 21cm 29.7cm; margin: 2cm } P { margin-bottom: 0.21cm } -->
19.5.2009 Kaikoura, etelä-saari
Tultiin eilen tänne kaikouraan mistä meillä oli kovat odotukset matkan alusta saakka. Tää on melko pikkunen paikka joka on tunnettu merielämästään. Tän paikan merialue on täynnä eri delfiini, valas ja hyljelajeja linnuista puhumattakaa. Niimpä eile ku tultiin mentii samantien paikalliseen turisti-infoo kyselee et missä pääsee kajakoimaa valaitten ja uimaan delfiinien kans. Noh kuulemma joku väittää et valaat syö jopa ihmistä isompia kokonaisuuksia nii niitten kans ei voi sitte kajakoida. Noh meinasin kertoo niille pikkusalaisuuden et valaat syö planktonia mut jätin sit sen omaks tiedoks ettei niitten maailmankatsomus järky liikaa. Tyydyttii ottamaan asiaankuuluvasti valaitten bongaus retki seuraavalle päivälle. Muuten ilta meniki siin et etittii yöpaikka missä saa rauhassa koisia ilman viranomaisten häiriköintiä. Aamul herättii klo. 6.45 ennen auringonnousua pupeltaa aamupalaa aivan kohmeessa, yöllä oli ollu pakkasta ku tuulilasi oli jäässä:) noh äkkiä sitä lämpenee ku rupee tohisee. Sitte reppuselkää, kamera kaulaa ja valaita bongailee. Retki alko mainiosti. Kateltii toimiston eessä ku aurinko rupes hitaasti nousemaa meren takaa värjäten kaiken kullan väriseks, oli hienoo. Sitte sankarit paattii ja merelle. Heti alkuu delfiini parvi osu meiän veneen vieree ja saatii katella niitten taivallusta. Puolen tunnin ajon jälkee nykästii kaikuluotain veteen ja otettii suunta valaita kohti, vettä oli kevyet kaks kilsaa veneen alla et syvyttä riitti. Ennen valaita nähtii albatrosseja joilla oli joku 3 metrii siipiväli, must ne kyl näytti lähinnä isonokkasilt lokeilt mut wau taas ihan vaa tiedon takia. Sitte nähtii se, eka valas: pituutta 20 metrii, painoo 50 000kg. Siin kaveri vaa puhalteli ilmaa ja chillaili meiän paatin vieres mikä oli saman kokonen ku se valas. Nähtii niit retken aikana kokonaisuudessaa 3 ja delfiinit mukaa lukien retki oli kyl rahansa väärti. Päiväl nautittii muute aurinkoisest säästä ja käytii imasee kahvit läheisen hyljelauman luona. Ne makas ku lahnat rannalla ja siihe vieree sai mennä kattelee ku ne röhnötti ja imi turskaa naamaa. Ihailtava asenne. Ilta kruunattii loistavalla kala-aterialla, pienest peräkärrystä joka oli hinattu merenrantaa ja josta sai hyvää kalaBBQ, nam:) Illal käytii viel irkkupubis lämmittelemäs takanääres ja imasemassa parit lämmittävät sopat. Yks aivan loistava päivä taas takana ja huonenna kohti lauttaa ja pohjois-saarta.
-
New plymouth, 19 yötä pakettiautossa...
Oukei, nyt ollaan saavuttu jälleen pohjois-saarelle paikkaa nimeltä new plymouth. Paikka on semi siisti, täs on valkohuippunen parikilsaa korkee vuori toisella sivulla ja meri toisella. Paikka on tunnettu 7km mittasesta coastal walk awaysta joka on siis rantaan miami hengessä pykätty kavelyrata. Käytii mallailee lenkki läpi kisakireet trikoot jalas ja olihan se mukava kirmata merenvieres ku upee vuori oli toisel puolel. 3 yötä ilman suihkua ja lämmitystä takana joten pakon sanelemana käytii buukkaa leirintäalue paikka et saadaa kärpäset häädettyy meiän hajun peräst, jostai syystä toi kosteuspyyhkeillä suihkun korvaaminen ei joka välis onnistu nii hyvin ku toivois. Leirintä alue ei vois olla enää paremmas paikas sillä tää on kukkulan päällä ihan keskustan vieres ja meiän kärry on parkkeerattu ihan mäen reunalle jossa kiertää samainen kävelyrata alapuolel ja ittensä saa tuudittaa uneen merenkohinas, helmi!!!Ilmapiiri on ruvennu tiivistymään vähä joka mieles sillä eile saati pikkukina aikaseks siitä ku ama ei voinu antaa mun yömyssyä joka oli musta ehkä 120cm päässä ja amasta 80cm päässä:) Noh sit taas toisella tavalla ollaa muututtu tän 20 päivän aikana kohtuu oudoiks ja yhteiset huumorin aiheet on jotain välillä aivan käsittämättömiä. Sen takia venataanki innol Fijin matkaa et voidaa punnita muitten ilmeistä miten oudoiks ollaa tosiaa muututtu, molemmat on toki entistä vakuuttuneenmpia omasta hauskuudestaa et eiköhän jengi meille noil paratiisisaaril lämpee, mä ainaki lämpeisin:) Amanda on löytäny ittellensä uuden parhaan kaverin makuupussiin: kuumavesipullon. Joo just sen jenkkileffojen lauantai-illan pelastajan jonka voi söpösti tunkee peiton alle ja elämä on ku yhtä unta vaa, noh tolta amanda mainostuu ainaki kuulostaa. Vikat paripäivää ois tarkotus viettää maanalla. Tääl on sellanen mesta ku waitomo cawes jotka on kiiltomatoluolia, luulin et kiiltomadot on jotai kerääilymerkkejä mitä pikkutytöt vaihtaa toistensa kansioihin mut kyl niit kuulemma oikeest on joten käydää tarkastaa tilanne. Viel ku nähtäs toinen urbaani legenda nimelt tulikärpäset nii matka ois kruunattu, hah. Joo ja toinen siisti juttu siel pitäs olla black water rafting, joka on siis koskenlaskua, kumiveneel siellä luolis. Se on ainoo paikka maailmas missä sitä voi tehä.
24.5.2009 Viimeisiä hetkiä Clairessa...
Ollaan taas saavuttu sinne mistä matka Clairen kanssa käynnistyi, ja kaupunki on siis Auckland. Ennen tänne tuloa ehdittiin kuitenkin katsastaa kuuluisat kiiltomato luolat Waitomossa. Ensin käveltiin ympäri limestone luolia ja kuunneltiin maori oppaan tarinoita kivimuodostelmista. Kierros luolissa huipentui kiertoajeluun veneellä pilkko pimeässä luolassa, jossa kiiltomadot valaisivat kuin pienet ledivalot. COOL! Kiiltomadot on kohtuu väsyneitä otuksia joita ei paljon käy kateeks. Niitten elämänkaari on joku 30 päivää matona josta ne kehittyy joksku hyönteiseks jonka jälkee urokset elää 5päivää ja kuolee pois ja naaraat kärsii taas tappion sukupuolikysymyksessä ne nimittäin heittää veivit jossaki 5 tunnis. Jos budhaa ois uskomista ja me jälleen synnytään joksku elukoiks nii muistakaa et kiiltomato ei oo eka olomuoto jota kannattaa rukoilla. Noh riittää nää matoasiat ja palataan meihin. Seuraavaks meiän matka otti suunnan 77km pohjoseen semi-isoon pitäjään nimeltä Hamilton, tietääkseni ei liity samannimiseen formulakuskiin. Paikas ei tehty paljookaa ja kohokohta oli ku mallattii Cheesecakeshop jonka omistaja oli innostunu metsäsäjä joka ei käyttäny muuta kivääri ku suomalaista SAKOA. Saatii taas kavereita pelkällä kansallisuudella. Hamilton jätettii taakse heti aamusta ja nii me saavuttiinki takas Aucklandii jo ennen puolta päivää. Ohjelmaks käytii taas mallaa yks museo missä oli paljon maailmansota ja maori asiaa joten päivä kulu oikee mukavasti. Tänää eletään suunnuntaita ja huomenna luovutetaan auto pois sekä suunnataan Fijille, Buu yaa!!!Nyt siis pitkät kalsarit ja pipot rinkan pohjalle ja Speedot jalkaa. Claire vaikenee ja niin mekin... viikoks...
- comments