Profile
Blog
Photos
Videos
Mitä jäi käteen Saku!
Viimeistä viedään ja meikä tsittaa Bangkokin lentokentällä odottaen tuntien päästä lähtevää lentoa kotiin. Mun oli tarkoitus viipyä Bangkokissa puoltoista vuorokautta, mutta sitten mieletön halu päästä kotiin vei voiton ja sain ruinattua suljettuna olevasta finnairin palvelupisteestä itselleni vuorokautta aikaisemman lipun 50 euron korvausta vastaan - ehkä parhaiten käytetyt 50 euroa ikinä!
Nyt istuskelen täällä tulevien, lähtevien, kiireisten, närkästyneiden tai kotiin palaavien ja iloisten ihmisten keskellä miettien mitä jäi käteen. Päällimmäisenä mielessä pyörii se tosiseikka, että meikä rakastaa surffausta. Voi niitä muutamia aaltoja mitä tuli otettua! Surffauksen parissa on parasta, kun onnistuneesta suorituksesta tulee niin käsittämättömän iloiseksi ja mokatessaan meri todella muistuttaa olemassa olostaan täyttämällä esimerkiksi vaivattomasti pääsi vedellä.
Toisena surffausta miltei arvokkaampana mielessä pyörii ystävät, joita tuli saatua matkan varrella. Matkalla nyt vaan tapaa ihmeellisiä ihmisiä ja parasta on, että tapaa ihmisiä muualtakin kuin vain kotiseuduiltaan. Tällä hetkellä on mahtava ajatella, että Tukholmassa voi Burger Kingin sijaan pistäytyä ystävän luona ja Tampereella ei tarvitse kaatua kyykkäkisojen jälkeen puskaan nukkumaan vaan voi mennä Balilla saadun ystävän eteisenmatolle makoilemaan ja huutelemaan hävyttömyyksiä. Kiitos kaikille ketä tapasin ja harmi, että Balilla oli niin paljon AE:n opiskelijoita, että osan kanssa kanssakäyminen jäi vain koulun käytävällä törmäilyyn.
Vaihdossa oleminen ja matkustelu oli mahtavaa ja teki ainakin minulle uskomattoman hyvää. Näin se nyt vain on, että kun on matkustanut paljon ja nähnyt maailmaa omasta mielestään rutkasti, niin alkaa hiljalleen selkiintyä mistä oikeasti pitää ja missä tahtoo olla. Bali oli minulle siitä ihmeellinen kokemus, että tuli ensikertaa vuosiin pysähdyttyä ja ajateltua asioita ja nyt näen kaiken päivän selvästi. Lähinnä opin arvostamaan tuhannesti Suomea ja Suomessa ympärilläni olevia ihmisiä. Minulle selkiytyi ihmeellisesti, että Suomi on se paikka johon kuulun ja saamani ystävät ovat niitä, joita tarvitsen ja joiden kanssa elää. Ja vaikka sain ulkomaillaoleskelusta ja matkustamisesta tarpeeksi, niin aion pienen tauon jälkeen matkustaa taas. Ja vaikka tuleva matkakohde onkin vain haalea arvaus mielenperukoissa, niin ainakin on selvää minne ja keiden luokse matkalta palaan - nyt ja aina!
- comments
Pauliina (ja J) Saku, voisin lainata ton viimesen kappaleen lähes sanasta sanaan (muutoksella: "HELSINKI on se paikka, jonne kuulun") oman reissublogin loppuun! Terkkuja! Kuukauden päästä mekin ollaan jo kotona :)