Profile
Blog
Photos
Videos
Hei me ollaan Isoita Omenoita!
VernoVentureksen seikkailun viimeinenkin etappi alkaa olemaan sinettiä vaille paketissa. Gotham City oli jo entuudestaan jotenkuten tuttu paikka eikä se ollut muutamaa tornia lukuunottamatta juurikaan muuttunut sitten viime näkemän. Manhattan lienee eittämättä yksi maailman the mestoista ja oikein mukavasti olemmekin täällä viihtyneet. Aurinkokin alkoi paistamaan sideharson takaa ja aika ajoin tunnemme olomme grillimakkaroksi helteisessä ja tuulettomassa suurkaupungissa. Arvoisat lukijat - kiinnittäkää turvavyöt, tästä lähtee viimeinen jae virsikirjaan.
Vietimme ekat neljä päivää Brooklynin kaupunginosassa. Hotlan varaus meni aika pahasti metsään ja jouduimmekin Brooklynin kaakkoisosaan alueelle, jossa periaatteessa ei olisi halunnut käydä edes yellow cabillä. Ei meillä hätää ollut, mutta ehkä ekaa kertaa matkan aikana tunsi olonsa hieman epämukavaksi; sen verran ghettomaisella lähiöllä hengailimme. Eikä heimoveljiä juurikaan näkynyt monen mailin säteellä. No, onneksi bussi ja subway kulkivat ja pääsimme sieltä helposti päiväretkille puhtaaseen ja ihanan autuaaseen Manhattanin megablokkiin. Yleisesti ottaen Brooklyn on nousemassa jopa tietynlaiseksi muodin kakkostason mekaksi alueen keskustan hulppeine pilvenpiirtäjineen ja valoisine katuineen. Meille laitakaupunginosa näyttäytyi lähinnä kadunkulmissa notkuvien räppääjien ja autonkorjaajien sekä Wendyksen ja Baskin & Robinin muodossa; kaikesta huolimatta kiva kokemus ja eräänlainen final extreme-sessio. Ja selvisimme ilman ulkoisia naarmuja.
Myös Manhattanille bunkkasimme neljä yötä ja tällä kertaa majapaikan sijainti napsahti miltei täydellisesti - hotlamme oli 7th Avenuen glamourissa Central Parkin ja Times Squerin puolivälissä, kulmahuoneisto ja huikeat pilvenpiirtäjänäkymät. Hintaakin toki: neljän yön hinnalla olisimme nukkuneet reilu puolivuotta ainakin suurimmassa osassa Thaimaata ja Cambodiaa ainakin.
Viikkomme sujui luultavimmin samaa kaavaa kuin suurimmalla osalla Nykin turistilla: Vapaudenpatsas, Wall Street, Ground Zero, kävely Brooklyn Bridgellä, Staten Island, Times Square, Broadway, piknik Central Parkissa, ESPNZone, Rockefeller Center, 5th Avenue, Chrysler Building, YK:n talo, Radio City Music Hall, Columbia University, pari kirkkoa, Madison Square Garden.Grand Station, Empire State Building, blääh blääh blääh... Shoppailua, roskaruokaa, metrolla ajelua, kahvikuppikädessä kävelyä, ihmisvilinän ihmettelyä, lisää shoppailua, yöpizzat, kahden sadan tv-kanavan surffailua, metropolin sykettä ja vilkkuvaloja, juoksumattopunttista, mielettömän tylsä ja huvittava Yankees-matsi Bronxissa, herätyksiä puolen päivän aikaaan, hohhohhoijaa... Hinnoistakin jotakin: viikon rajaton subway-kortti 27 dollaria, pääsylippu Empiren huipulle 20 taalaa aikuiselta, I LOVE NY t-paidat viisi kympillä, iso latte Starbuckissa reilun neljä bucksia, lauttamatka Staten Islandille ja takas ilmainen sekä tuoppi neljästä doltsusta aina kahdeksaan riippuen kaupunginosasta, paikasta ja laadusta.
Summa summarum. Iso Omena on iso vastakohta matkallamme nähtyyn monen pienen paikan menoon; vaikea sanoa kummasta tykkää enemmän - istua tsiljoonan ihmisen keskellä Times Squaren yössä ja vain olla vai istua täyden kuun loisteessa hiljaisella paratiisirannalla ja vain olla! Ehkä molemmat! Nykkiin voisi helposti muuttaa ja kuvitella asuvansa; pitääkin miettiä ja laittaa korvan taakse! Ai niin, täähän oli se kaupunki, joka ei nuku koskaan!
Gothamin ehdottomia kohokohtia Danin, Amoksen ja Kain tapaaminen. Kaikki ovat Chapel Hillin sinivalkoisia paljasjalkoja ja tutustuimme aikanaan kun olimme duunikavereita Pohjois-Carolinen metsiköissä. Kailla perhe ja vietimme kivan lyhyen päivän Central Parkissa sekä isolla lentotukialuksella. Danin ja Amoksen kanssa puolestaan hurja bileilta East Villagessa; skulasimma skittaa, bongorummutimme, istuimme Amoksen loft-kämpän katolla myssyt päässä Manhattanin skylineä ihaillen; ennen kaikkea muistelimme mukavia aikoja. Hengailimme kaikki myös kivan illan Danin kämpillä Harlemissa heti alkuun. Kaupunkeja tulee ja menee, kaverit ovat kuitenkin aina. Hienoa oli nähdä hyviä frendejä kolmentoistavuoden jälkeen, keep on rocking guys!
Tuntuipas tyhmältä viimeistellä tämä blogi. Aika finaalissa olo ja niin moni lienee Nykissä ollut, että vaikea kirjoittaa mitään uutta enää, eikä oikein jaksa enää etsiä uusia näkökulmiakaan. Ja muutenkin nämä tekstintyngät ovat toistaneet toisiaan ihan liikaa kevään aikana sitä mukaa aamut ovat vähentyneet. Tämä alkaa olemaan siis tässä.
270 vuorokautta, 13 maata, yli 80 eri hotellia, bungalowia, burea ja kotia, 16 lentoa, reilusti yli 10 tuhatta ajokilometriä, 25 siirtymää laivalla plus hupiretket jne. Mahtava matka kaikilta osin, suurin osa hienoa, muutamia pahoja päiviä, uskomattomia paikkoja ja mieletöntä menoa. Kunhan tässä pääsee Suomeen ja jotenkin kiinni arkeen, yritän vielä raapustaa jonkinlaisen pitkän ja kaiken kattavan yhteenvedon plussine ja miinuksineen.
Itselläni ei ole mitään hajua, lukeeko tätä blogia edes kukaan. Toivottavasti. Kiitokset ja toivottavasti olette nauttineet. Ja jos lukijoita on ollut, niin toivottavasti edes joku on saanut kipinän lähteä vastaavanlaiselle seikkailulle. Suosittelen ja patistan, kannattaa! Once in a lifetime chance todellakin!
Se oli todellakin tässä nyt! Mutta palaan vielä, ehkä.
- sami
- comments
Pave kyllä tätä joku lukee
Alpo Pesu Kyllä Haminassa luettiin 2.6.2010 AP.
Rouva Kiitos mukavasta blogista! On luettu, vaikken teidän perhettä tunne ollenkaan :) On ollut mukava fiilistellä, sillä vastaava reissu luvassa marras(2010) - heinä(2011) välille 2+3 kokoonpanolla!
Johanna O Minä luin ahkerasti ja kuvatkin olen katsonut :-). Kirjoitat värikkästi - mukava lukea!
Päivi Moi Sami, on ollut tosi kiva seurata teidän matkaa! Hyvä blogi ja tervetuloa takaisin! Päivi